Pandemian oikeudelliset ulottuvuudet I

 Tom Vapaavuori

04-2020

Finanssikriisin aikana vuonna 2008 sairastui raha, nyt sairastuvat ihmiset. Kumpikin ulottaa kuitenkin vaikutuksensa syvälle talouselämään pitkäksi aikaa. Monet juristit elävät näissä poikkeusoloissa kiireistä aikaa.  

Työpaikalle ei voi mennä, mutta ammatti taipuu erinomaisesti etätyöskentelyyn ja niinpä kodeissa ja muissa etäkonttoreissa ratkotaan visaisia juridisia kysymyksiä. Yritysten tiedonjano on valtava, kun ne käyvät henkiinjäämistaistelua pandemian akuuttina aikana ja senkin jälkeen on pystyttävä pärjäämään.

Viimeisten viikkojen aikana asianajajat ovat joutuneet selvittämään lukuisia sellaisia kysymyksiä, joita ei aikaisemmin voinut kuvitellakaan tulevan työuralla eteen. Tuleeko sopimuksia noudattaa, voiko sopimusvelvoitteista vapautua, voiko määräaikaisen sopimuksen purkaa ja onko vuokraa maksettava? Ennustettavuus on vaikeutunut ja vanhat lainalaisuudet eivät enää päde. Force majeure -ehdot olivat aikaisemmin sopimuksen lopussa olevia vakiomuotoisia boiler plateja, joihin ei juurikaan kiinnitetty huomiota. Nyt ne saattavat olla täysin ratkaisevassa asemassa kun tulkitaan sitä, vapautuuko yhtiö sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä näinä pandemian aikoina. Ylivoimaista estettä koskeva sääntely kohtelee yrityksiä kuitenkin hyvin eri tavoin riippuen suoritusvelvoitteen sisällöstä.

Maksuvelvoitteesta vapautuminen on selvästi vaikeampaa kuin toimitusvelvollisuudesta.
Reagointikeinot sopimuksen suoritushäiriöihin ovat myös paljon monitahoisempia, kuin pelkkä ylivoimaiseen esteeseen vetoaminen. Merkittävä vaikutus on lisäksi sillä, missä muodossa valtiovalta rajoittaa yritysten toimintaa pandemian aikoina - eli suosituksilla vai määräyksillä. Eipä olisi hetki sitten uskonut, että yritykset toivovat viranomaisten kieltävän esimerkiksi ravintoloiden toiminnan.

Tämä kirjoitussarja avaa poikkitieteellisen näkymän yritysjuridiikan arkeen näinä poikkeusaikoina, kun vanhat lainalaisuudet eivät enää päde. Tulevissa kirjoituksissa eri alojen asiantuntijat kirjoittavat pandemian oikeudellisista ulottuvuuksista usealta eri tulokulmalta. Tarkoituksena on antaa yritysjuristeille ja yritysjohdolle eväitä luovia oikeudellisesti kestävällä tavalla eteenpäin karikkoisina aikoina.

Pandemian vaikutukset juridiikan kenttään ovat moninaiset

Sopimusten tulkintaan liittyvät kysymykset ovat olleet monella juristilla päällimmäisinä viime aikoina. Sopimuskysymysten ohella toinen merkittävästi työllistänyt asia ovat työoikeudelliset kysymykset. Voiko vanhempi jäädä kotiin alakoululaista hoitamaan tai miten karanteeni vaikuttaa työsuhteeseen? Yritykset ovat myös joutuneet nopeasti sopeuttamaan toimintojaan ja turvautumaan lomautuksiin ja irtisanomisiin, joihin liittyy omat juridiset haasteensa. Yhteistoimintaneuvotteluiden ja lomautusilmoitusten aikoja on myös lyhennetty tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Samaan aikaan yritysten on huolehdittava, että tulevan liiketoiminnan kannalta olennaisen tärkeät liikesalaisuudet pysyvät yhtiön hallussa. Niillä kun on riskinä lähteä työntekijöiden kanssa samasta ovesta ulos.

Yhtiökokoukset on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja näiden järjestäminen poikkeusoloissa aiheuttaa juridisia haasteita. Tämän aikarajan lykkääminen on parhaillaan valmisteilla. Miten myös eri järjestelyin, kuten etäosallistumisella ja valtakirjojen käytöllä voidaan vähentää fyysisen läsnäolon tarvetta lakia rikkomatta? Listayhtiöiden tiedonantovelvollisuudet ovat lisäksi ajankohtaisia; tulosvaroituksia ei saa viivästyttää, markkinoiden epävarmuus on huomioitava tulevaa toimintaa koskevissa lausumissa ja sijoittajaraporteissa on annettava riittävästi tietoa pandemian vaikutuksista.

Poikkeustilanne vaikuttaa kilpailu- ja verosääntelyyn

Kilpailuoikeuden puolella esiintyy myös mielenkiintoisia haasteita. Valtiot sorvaavat kilvan valtavia tukipaketteja yrityksille pandemian taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi. Mikäli annetut tuet kuitenkin ovat EU:n valtiontukisääntelyn vastaisia, uhkaa niitä takaisinperintä. Kilpailuviranomaiset ovat myös ilmoittaneet ottavansa koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen huomioon kilpailulakia sovellettaessa. Epäselväksi jää, mitä tällä tarkoitetaan käytännössä.

Verotuksen puolella yritysten tuloveron ja kiinteistöveron veroilmoituksille on mahdollista saada pandemiaan liittyvästä erityisestä syystä lisäaikaa. Arvonlisäveron ja muiden oma-aloitteisten verojen veroilmoituksille ei sen sijaan ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Myös veron viivästyskoron määräaikainen alentaminen ja maksujärjestelyn helpottaminen on valmisteilla.

Runsaasti oikeudenkäyntejä odotettavissa

Yritysten pelastamiseksi innovoidaan erilaisia helpotuksia ja hallitus valmistelee rajoituksia yritysten konkurssiin asettamiselle maksukyvyttömyyden perusteella. On kuitenkin selvää, että seurauksena on merkittävä määrä konkursseja ja yrityssaneerauksia – enemmän tai vähemmän pandemian aiheuttamia. Merkittävä avaus tulikin juuri yrityssaneeraukseen hakeutuneelta Stockmannilta.

Yritysten toimintaan taloudellisesti haastavassa tilanteessa liittyy lukuisia insolvenssioikeuteen ja rikosoikeuteen liittyviä kysymyksiä. Vaikka ajat ovat haastavat, ei maksukyvyttömyystilanteessa omaisuutta saa siirtää velkojien ulottumattomiin eikä tiettyä velkojaa voi suosia toisten kustannuksella. Esimerkiksi 1990-luvun laman jälkipyykkiä selvitettiin pitkälle 2010-luvun puolelle. Etätyön räjähdysmäinen lisääntyminen on myös tuonut kyberrikolliset houkutteleville apajille.

Nykyajan sopimusverkostoon perustuvassa yhteiskunnassa yritysten sopeutustoimet vaikuttavat väistämättä yritysten sopimuskumppanien toimintaan. Pitkäaikaisen sopimusjatkuvuuden turvaaminen lyhytaikaisen tuottojen maksimoinnin sijaan on ratkaisevassa asemassa tästä selviämiseen. Joustolla on kuitenkin rajansa, kun oma selviytyminen on vaakalaudalla. Onkin väistämätöntä, että odotettavissa on merkittävä määrä oikeudenkäyntejä. Yritysten tulovirran ehtyessä on monen henkiinjäämiskeinona sopimuskysymysten selvittäminen ja korvauksen vaatiminen lakituvassa. Lopullista ratkaisua riidoissa joutuu myös odottamaan pitkään, kun jo ennestään ruuhkautuneet tuomioistuimet siirtävät pandemian akuutissa vaiheessa suullisia käsittelyitä eteenpäin. Väliaikaisen ratkaisun riitaan voi saada hakemalla nopeasti annettavaa turvaamistointa ja liikeriidat voidaan sopia ratkaistavaksi ripeästi välimiesmenettelyssä. Toisentyyppisenä pandemiariitana mainittakoon suunnitteilla oleva joukkokanne Itävallan Tirolin viranomaisia ja yrityksiä vastaan, kun hiihtokeskuksia ei suljettu ajoissa.

Edellä oli vain muutamia esimerkkejä pandemian aiheuttamista juridisista kysymyksistä. Nyt jos koskaan tarvitaan innovatiivista, mutta kestävällä pohjalla olevaa ja perusoikeuksia kunnioittavaa juridista ajattelua. Jo nyt muutaman viikon kokemuksella voi sanoa, että työn tekemisessä on tapahtunut itse kullakin valtava digiloikka, joka tehostaa ajankäyttöä. Nähtäväksi jää, onko tämä uusi normaali.

Kirjoitus on ensimmäinen osa asianajaja Tom Vapaavuoren toimittamasta kirjoitussarjasta, jossa keskitytään käytännön asianajotyössä esiin tulleisiin pandemian juridisiin kysymyksiin. Vapaavuori on erikoistunut riitojen ratkaisuun, sopimusoikeuteen ja liikesalaisuuskysymyksiin. Hän on toiminut lukuisissa liikeriidoissa asiamiehenä ja välimiehenä. Kirjoitus on julkaistu myös Alma Talentin Juridiikan ja Talouden uutiskirjeessä.

Vapaavuoren teos Liikesalaisuudet ja salassapitosopimukset (Alma Talent, 2019) on alan perusteos. Teos on saatavilla myös Verkkokirjahyllyssä Yritysoikeuden hyllyssä.