Näkemyksiä liikesalaisuuslaista VII – Salassapitosopimuksista kiellon kautta korvauksiin

Tämä kirjoitussarja on ollut tauolla, kun aika on mennyt Liikesalaisuudet ja salassapitosopimukset -teosta naputellessa. Loppumetreillä ollaan ja teoksen julkaisuaika on varmistunut noin kuukauden päähän. Liikesalaisuuslakia koskevassa kirjoitussarjassa käsitellään tällä kertaa salassapitosopimusta (NDA / Non Disclosure Agreement) ja sen rikkomisen yllättäviä seuraamuksia uuden lain näkökulmasta kuvitteellisen esimerkin kautta.

Maxidronex Oy:n lakiasiainjohtajan pöydälle oli tullut taas yksi salassapitosopimus allekirjoitettavaksi – näköjään joku propellipää Veikko on tulossa kertomaan ideoitaan, miten yhtiön valmistamia droneja voitaisiin häiritä ja estää niiden lentäminen. Sopimuksessa lukee, ettei toisen osapuolen paljastamia liikesalaisuuksia saa ilmaista muille, eikä käyttää muussa tarkoituksessa kuin osapuolten välistä mahdollista yhteistyötä koskevissa neuvotteluissa. Tämä on tyypillinen ehto ja lisäksi Maxidronexille harmiton, kun yhtiön toiminta-ajatuksena on pitää dronet ilmassa eikä maassa ja käyttöä ei tiedolle muussa yhteydessä ole. Pikainen vilkaisu riittää toteamaan, että sopimus sisältää muutenkin tavanomaiselta näyttäviä velvollisuuksia, joten nimi vaan alle.

Huolimaton allekirjoitus voi johtaa ikäviin seurauksiin

Kävipä niin, että Gatwick suljettiin dronejen lentelyn vuoksi ja joulukinkkujen lento lakkasi. Häirintälaitteita tarvittiin yllättäen kaikkialla maailmassa, jotta dronet pidetään maassa ja lentokoneet ilmassa. Maxidronex Oy muutti liiketoiminnan suuntaa, sillä dronejen häirinnästä tuli paljon tuottoisampaa kuin niiden ilmassa pitämisestä. Yhtiö aloitti välittömästi laitteiden suunnittelun ja pisti tuotantolinjan pystyyn sekä lisensioi teknologiaa muille yhtiöille. Tilauksia vyöryi ovista ja ikkunoista.

Yllättäen ovelle saapuu tuohtunut Veikko ja väittää, että yhtiö on varastanut hänen luottamuksellisesti esittelemän innovaation. Lakiasiainjohtaja viittaa kintaalla vaatimukselle; NDA:ssa ei ollut sopimussakkoa ja Veikko ei voi näyttää toteen mitään vahinkoa aiheutuneen hänelle. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee…

Veikko tuohtui ja päätti, että asia selvitetään senaatin peräseinää myöten. Asianajajatuttu kertoi, että liikesalaisuuslaki tuli voimaan 15.8.2018 ja sieltä löytyy jänniä oikeussuojakeinoja tällaisissa tilanteissa. Tilanne muuttui jännäksi myös lakiasiainjohtajalle. Yhtiön toiminta meni aivan solmuun, kun fokus oli tulevina vuosina riitelyssä ja yhtiön toiminnan pelastamisessa. Katsotaanpa tilannetta uuden liikesalaisuuslain kannalta.

  • Liikesalaisuuslain mukaan liikesalaisuuden käyttämistä ja/tai ilmaisemista rajoittava sopimus asettaa vastaavan velvollisuuden myös kyseisen lain perusteella (LSL 4.2 §:n 4 k.). Käyttäessään Veikon kertomaa salaista innovaatiota sopimuksessa sovitun käyttötarkoituksen ulkopuolella rikkoo yhtiö siten sopimuksen lisäksi myös liikesalaisuuslakia ja lain mukaiset oikeussuojakeinot ja seuraamukset tulevat noudatettaviksi (8- 12 §).
  • Liikesalaisuuslain tuoma merkittävä uusi oikeussuojakeino on se, että oikeudettomasti liikesalaisuutta käyttänyt on velvollinen maksamaan kohtuullisen hyvityksen liikesalaisuuden haltijalle (LSL 11.1 §).
    • Hyvityksen suuruus on käytännössä samansuuruinen kuin vastaava lisenssikorvaus olisi ollut liikesalaisuuden lisensioinnista. Hyvitys on riippumaton aiheutuneesta vahingosta eli se parantaa huomattavasti mahdollisuutta saada korvausta salassapitorikkomuksissa.
  • Hyvityksen lisäksi tulee vielä maksettavaksi korvaus aiheutuneesta vahingosta. Koska konkreettisen vahingon määrittelyssä voidaan liikesalaisuuslain mukaan huomioida oikeudenloukkaajan saama hyöty, helpottaa tämä korvauksen saantia tilanteessa, kun vahingon aiheutuminen joudutaan arvioimaan. Maxidronex on myös hyötynyt tilanteessa merkittävästi.
  • Veikko voi myös vaatia Maxidronexin liikesalaisuutta loukkaavaa toimintaa kiellettäväksi ja tehosteeksi uhkasakkoa sekä kaikkien liikesalaisuustallenteiden tuhoamista tai luovuttamista hänelle (LSL 8.1 §:n 1 ja 3 k.).
  • Koska tuotteen suunnittelussa ja tuotantoprosessissa saatiin merkittävää hyötyä oikeudettomasti hyödynnetystä liikesalaisuudesta, saastui samalla koko tuotevarasto (LSL 2 §:n 3k.).
    • Tämän jälkeen kaikki tuotteisiin liittyvä taloudellinen toiminta varastoinnista lähtien on kiellettyä olettaen, että loukkaaja tietää tai tämän olisi pitänyt tietää loukkauksesta (LSL 4.5 §). Liikesalaisuutta loukkaavat tuotteet voidaan vaatia vedettäväksi pois markkinoilta, muutettavaksi tai hävitettäväksi (LSL 8.1 §:n 2 k.).
  • Kun tuotteita valmistaa muutama lisenssinsaaja, niin heille lähetetyn varoituskirjeen jälkeen myös lisenssinsaajien hyödyntämä tieto ja tuotevarasto saastui (LSL 4.4 ja 4.5 §). Veikko voi esittää myös näitä seuraavan portaan loukkaajia kohtaan vastaavia vaatimuksia.
  • (Ks. Näkemyksiä liikesalaisuuslaista IV – Liikesalaisuutta loukkaavan tuotteen karmea kohtalo).

Kuinkas sitten kävikään?

Oikeutta käytiin vuosia ja valoisa tilanne muuttui vuosien saatossa ankeaksi Maxidronexille ja tämän lisenssinsaajille. Bisnes kasvoi, mutta samalla kasvoivat riskitkin. Koska lisenssinsaajat eivät olleet tietoisia oikeudenloukkauksesta ennen varoituskirjettä, niin ne esittivät, että saisivat valmistuskieltojen ja tuhoamisvelvoitteiden sijaan jatkaa tuottoisaa liiketoimintaa maksamalla jatkossa Veikolle tulevasta käytöstä niin sanottua käyttökorvausta, joka niin ikään on liikesalaisuuslain uutuus (LSL 10 §). Veikko sai siten Maxidronexilta lisenssikorvausta vastaavaa hyvitystä ja vahingonkorvausta tuomiopäivään asti, jolloin yhtiötä kiellettiin hyödyntämästä Veikon liikesalaisuuksia ja tuotevarasto määrättiin hävitettäväksi. Lisäksi Veikko saa jatkossa vuosittaista käyttökorvausta lisenssinsaajilta.

Mikä on tarinan opetus? Liikesalaisuuslain mukaisen liikesalaisuussuojan parantumisen kääntöpuolena on oikeudenloukkauksen kasvanut riski ja loukkaajalle aiheutuvien vahingollisten seuraamusten merkittävä ankaroituminen. Salassapitosopimuksia ei voi enää allekirjoittaa rutiininomaisesti, vaan ne saattavat rajoittaa merkittävästikin yrityksen tulevaa toimintaa ja johtaa vaikeasti ennakoitaviin seuraamuksiin.

- - - -

Blogisarjan aiemmat osat löydät alta:

Ajankohtaista

Lue lisää
Vuonna 2023 hyväksytty uusi rakentamislaki on herättänyt paljon keskustelua keskeisistä vastuukysymyksistä ja sopimuskäytänteistä rakennushankkeissa. Petteri Orpon hallituksen esittämässä korjaussarjassa pyritään selkeyttämään vastuunjakoa eri osapuolten välillä.

Onnistuuko uuden rakentamislain korjaussarja tavoitteessaan?

helmik. 28 2024

Lue lisää

Tekoälyn kouluttaminen ja tekijänoikeus: miten uusi tekijänoikeuslaki suhtautuu tekoälysovellusten kouluttamiseen tekijänoikeuksin suojatuilla teoksilla?

toukok. 08 2023

Lue lisää

Ulkomaisten sijoitusrahastojen verotus – Onko Suomen verotuskäytäntö viimeinkin linjassa pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa?

huhtik. 05 2023

Lue lisää