Tekoäly ja luovuus – Voisiko luova kone kuulua tekijänoikeussuojan piiriin?

Viime vuosien teknologisten harppausten myötä tekoälyä on ruvettu hyödyntämään entistä enemmän myös luovilla aloilla. Se säveltää musiikkia ja luo maalauksia, joita voi olla vaikea erottaa ihmisten luomista teoksista. Voidaan jopa sanoa, että ihmisen luovuuden rinnalle on vähitellen noussut uusi luovuuden laji – koneen luovuus. Mutta ovatko tällaiset tuotokset tekijänoikeuden suojaamia ja kenelle oikeus syntyisi? Entä kuka kantaa vastuun, jos tekoäly loukkaa luovassa toiminnassaan toisen tekijänoikeutta?

Tekoälyteknologia on kehittynyt viime vuosina huimaa vauhtia muun muassa laskentatehon lisääntymisen ja uusien algoritmien kehittämisen ansiosta. Tekoälyllä viitataan yleisesti sellaiseen koneeseen, jolla on ihmisenkaltaista älykkyyttä vastaavia ominaisuuksia ja joka pystyy itsenäisesti toteuttamaan sille annettua tehtävää. Luovilla aloilla tekoäly yleensä koulutetaan tehtäväänsä koneoppimista hyödyntäen. Siinä tekoälysovellukselle syötetään siinä suuri määrä dataa, jota se tulkitsee ja käyttää apuna tehtäviensä suorittamisessa.

Hyvä esimerkki koneen luovuudesta on musiikkia säveltävät robotit, joihin lukeutuu muun muassa klassista musiikkia säveltävä AIVA (Artificial Intelligence Visual Artist). AIVA on hyväksytty ranskalaisen musiikkialan ammattilaisten yhdistyksen, SACEM:in, jäseneksi, ja se tuottaa uudenlaisia kappaleita olemassa olevaa klassista musiikkia pohjadatanaan käyttäen.[1] Koneiden luovuus herättää kuitenkin myös monia uusia ja avoimia oikeudellisia kysymyksiä.

Ovatko tekoälyjen tuotokset tekijänoikeuden suojaamia?

Tekoälyn avulla toteutettujen tuotosten tekijänoikeussuoja edellyttää muiden tilanteiden tavoin teoskynnyksen ylittymistä – siis sitä, että teosta pidetään riittävän itsenäisenä ja omaperäisenä. Tekoäly toimii kuitenkin yleensä rajatussa tehtävässä siten, että sen luovuus perustuu ihmisen sille syöttämään pohjadataan. Siksi on epäselvää, voiko tekoälysovelluksen tällä tavoin tuottamia töitä pitää riittävän itsenäisinä ja omaperäisinä tekijänoikeussuojan synnyttävällä tavalla. Mitä itsenäisempää tekoälyn luova toiminta on, sitä todennäköisemmäksi teoskynnyksen ylittyminen kuitenkin muuttuu.

Jos teoskynnys onnistuttaisiin ylittämään, joudutaan vielä toisen mutkikkaan pulman äärelle: Kenelle  tällaiseen teokseen syntyy tekijänoikeus. Kysymys voi aiheuttaa harmaita hiuksia etenkin silloin, kun kone on toiminut luovassa työssään käytännössä itsenäisesti, ilman ihmisen ohjausta. Voisiko tekijänoikeus kuulua tekoälylle itselleen?

Tällä hetkellä tähän kenties hieman futuristiseltakin tuntuvaan kysymykseen tulee vastata kieltävästi. Vaikka tekijää ei olekaan määritelty tekijänoikeuslaissamme, tekstistä on kuitenkin pääteltävissä, että tekijänoikeus voi syntyä ainoastaan luonnolliselle henkilölle. Periaate on vahvistettu myös oikeuskäytännössä. Esimerkiksi tunnetussa EU-tuomioistuimen Infopaq-ratkaisussa on todettu teokselta vaadittavan omaperäisyyden edellyttävän sitä, että teos kuvastaa tekijänsä luovuutta. Teoksen tulee toisin sanoen kuvastaa sen luonnollisen henkilön persoonaa, joka on teoksen luonut. 

Tekijänoikeuden myöntäminen koneelle olisi myös vastoin oikeusjärjestelmämme perustavanlaatuista ymmärrystä siitä, millaisilla entiteeteillä voi ylipäätään olla juridisia oikeuksia tai velvollisuuksia. Tämänhetkisen ymmärryksen mukaan keinotekoiset koneet eivät nimittäin lukeudu tällaisten toimijoiden joukkoon.

Vaikka koneelle kuuluva tekijänoikeus on kiehtova ajatus, siihen on tällä hetkellä kuitenkin suhtauduttava kielteisesti. Tekijänoikeuden haltijaa tulee etsiä tekoälysovelluksen toiminnan taustalla vaikuttaneista ihmisistä. Tekoälyn voitaisiin tällöin katsoa vain syntyvän taiteilijalle, joka on sitä työssään hyödyntänyt. Tällöin tekoälysovellus ymmärretään taiteilijan työvälineeksi kuvataiteilijan käyttämän siveltimen tavoin. Pohdinta muuttuu kuitenkin sitä monimutkaisemmaksi, mitä autonomisemmaksi tekoälyn luova toiminta kehittyy.

Kuka vastaa tekoälyn luomien töiden aiheuttamista vahingoista?

Tekoälyyn liittyviä keskusteluita on varhaisista ajoista lähtien sävyttänyt huoli siitä, että koneet alkavat tulevaisuudessa toimia ennakoimattomalla ja vahinkoa aiheuttavalla tavalla. Vaikka luovilla aloilla käytettäviin sovelluksiin, kuten maalausrobotteihin, ei liity yhtä suuria riskejä kuin esimerkiksi terveydenhuollossa tai liikenteessä käytettäviin tekoälysovelluksiin, ne ovat kuitenkin olemassa. Luovien alojen erityispiirteenä lieneekin se, että tekoälysovellukset saattavat aiheuttaa toiminnassaan tekijänoikeudenloukkauksen. Tällaiset loukkaukset voidaan jakaa yksinkertaistetusti kahteen kategoriaan.

Ensinnäkin loukkaus voi tapahtua siinä prosessissa, jossa tekoäly tuottaa uutta aineistoa. Siinä missä taiteilija ottaa jatkuvasti vaikutteita ympäristöstään, myös kone käyttää sisällön tuottamisessa hyödyksi erilaista pohjadataa, joka voi olla tekijänoikeuden tai lähioikeuden suojaamaa. Tällöin sen luvaton käyttö saattaa merkitä oikeudenloukkausta. Toisaalta myös tekoälysovelluksen luovan työn lopputulos voi itsessään olla toisen tekijänoikeutta loukkaava. Näin on esimerkiksi silloin, kun teos on niin samankaltainen jonkin olemassa olevan teoksen kanssa, että siinä katsotaan olevan kyse tekijänoikeudella suojatun teoksen tai tämän muunnelman luvattomasta valmistamisesta.

Mikäli toiminnassa aiheutuu korvattavaa vahinkoa, kenelle korvausvastuu tällaisesta vahingosta syntyy. Jos tekoäly on itsenäisesti aiheuttanut vahingon, herää jälleen kysymys tekoälyn itsenäisestä toimijuudesta – voisiko korvausvelvollisuus olla tekoälyllä itsellään? Kuten edellä todettiin, tekoälyllä ei kuitenkaan tällä hetkellä voi olla mitään itsenäisiä oikeuksia tai velvollisuuksia. Korvausvelvollista on siksi tässäkin tapauksessa etsittävä tekoälyn taustalla vaikuttaneista ihmisistä. Korvausvaatimus tekijänoikeudenloukkauksesta olisi mahdollista kohdentaa teosta hyödyntäneeseen taiteilijaan. Mikäli taas tekijänoikeudenloukkauksen voidaan katsoa johtuvan sovelluksen valmistusvirheestä, korvausvaatimuksen kohdistaminen valmistajaan voi myös tulla mahdolliseksi.

Lopuksi

Edellä esitetyn perusteella voidaan havaita, että tekoälyn luomiin teoksiin liittyy monia tekijänoikeudellisia kysymyksiä, joiden suhteen oikeustila on tällä hetkellä avoin. Tekoälyn aiheuttamat haasteet tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan yhä suuremmiksi, kun ohjelmiston kehittäjän tai käyttäjän rooli koneen luovassa työssä vähenee entisestään. Tekoälyyn ja tekijänoikeuteen liittyvistä kysymyksistä onkin käyty paljon keskustelua sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Nähtäväksi kuitenkin jää, tullaanko näihin kysymyksiin reagoimaan lainsäädännön tasolla vielä lähitulevaisuudessa.

 

Kirjoittaja: Sofia Wang



[1] Ks. AIVA:n verkkosivut: AIVA The Artificial Intelligence composing emotional soundtrack music, 2016.

Saatavilla osoitteessa: https://www.aiva.ai/ (vierailtu 4.2.2022)

 

Ajankohtaista

Lue lisää
DORA-asetuksen mukaan lopullisen vastuun finanssiyhteisöjen TVT-riskeistä kantavat 2025 alkaen yhteisöjen ylimmät hallintoelimet, eli käytännössä hallitukset. Kaikkien finanssiyhteisöjen tai finanssialalle TVT-palveluita tarjoavien yhtiöiden olisi syytä ryhtyä arvioimaan DORAn vaikutuksia strategiaan, prosesseihin ja toimintaan yleisesti. Aivan kuten GDPR meille opetti, tarvittavat muutokset eivät tule nimittäin syntymään yhdessä yössä.

Aloita DORAan valmistautuminen viimeistään nyt!

toukok. 22 2024

Lue lisää
Vuonna 2023 hyväksytty uusi rakentamislaki on herättänyt paljon keskustelua keskeisistä vastuukysymyksistä ja sopimuskäytänteistä rakennushankkeissa. Petteri Orpon hallituksen esittämässä korjaussarjassa pyritään selkeyttämään vastuunjakoa eri osapuolten välillä.

Onnistuuko uuden rakentamislain korjaussarja tavoitteessaan?

helmik. 28 2024

Lue lisää

Tekoälyn kouluttaminen ja tekijänoikeus: miten uusi tekijänoikeuslaki suhtautuu tekoälysovellusten kouluttamiseen tekijänoikeuksin suojatuilla teoksilla?

toukok. 08 2023

Lue lisää