Tekoälyn kouluttaminen ja tekijänoikeus: miten uusi tekijänoikeuslaki suhtautuu tekoälysovellusten kouluttamiseen tekijänoikeuksin suojatuilla teoksilla?

Uuden tekijänoikeuslain, sekä EU:n tasolla DSM-direktiivin, keskeisimpiin tavoitteisiin on kuulunut tekijänoikeuslainsäädännön modernisoiminen. Tavoitteena on siis ollut kehittää tekijänoikeussääntelyä vastaamaan modernin yhteiskunnan ilmiöitä, joista merkittävimpiin sekä oikeudellisesti haastavimpiin kuuluu kiistatta viime vuosina valtavia harppauksia ottanut tekoäly. Merkitseekö uusi tekijänoikeuslaki kuitenkaan muutosta tekoälysovelluksiin liittyviin tekijänoikeudellisiin kysymyksiin? 

Koska tekoälyn sovellukset ovat yrityksille ratkaisevan tärkeitä tulevaisuudessa, yritysten olisi hyvä ottaa huomioon, kuinka lainsäädäntöuudistukset mahdollisesti muuttaisivat oikeustilaa tekoälysovellusten käyttämisen kannalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka uusi tekijänoikeuslaki vaikuttaa tekoälysovellusten kouluttamisen oikeudelliseen arviointiin. Tekoälyyn kytkeytyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä on tarkasteltu laajemmin edellisessä artikkelissani täällä. 

Uusi tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva säännös tekijänoikeuslain 13 b §:ssä

Olennaisimpiin tekoälysisältöön liittyviin oikeudellisiin haasteisiin lukeutuu riski tekijänoikeudenloukkauksista tekoälysovellusten opettamisprosessissa. Tekoälyn sisällöntuotanto perustuu usein koneoppimiseen, jossa algoritmit koulutetaan etsimään malleja ja korrelaatioita suuresta datamäärästä. Näin toimii myös suureen suosioon noussut ja internetissä saatavilla oleva ChatGPT. Koneoppimisen avulla sovellukset oppivat tekemään päätöksiä ja ennusteita, ja siinä käytetään tyypillisesti hyväksi tiedonlouhintaa, jonka menetelmin olennainen tieto voidaan erottaa epäolennaisesta. 

Tekijänoikeuden kannalta tilanne muuttuu ongelmalliseksi, jos opetusdataan sisältyy tekijänoikeuksin tai lähioikeuksin suojattua aineistoa. Ongelma syntyy siis esimerkiksi, jos kuvageneraattorin opettamisessa käytettyyn suureen kuvamassaan lukeutuu myös teoskynnyksen ylittävää materiaalia.

Kysymys siitä, missä määrin teosten kopiointi koneoppimista varten on sallittua, on ollut jo pitkään oikeudessamme epäselvä. Suomessa ei ole esimerkiksi ollut voimassa sellaista tekijänoikeuden rajoitusta, joka nimenomaisesti sallisi teosten kopioinnin tekoälysovelluksen opettamista varten. Tilanne ei ole muuttunut uuden tekijänoikeuslain myötä, sillä myöskään uuteen lakiin ei ole sisällytetty tällaista nimenomaista rajoitussäännöstä. Uusi tekijänoikeuslaki saattaa kuitenkin hieman selkeyttää koneoppimisen oikeudellista arviointia, sillä laki sisältää tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan säännöksen 13 b §, jolla pannaan täytäntöön DSM-direktiivin tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevat artiklat.

Uuden tekijänoikeuslain 13 b §:n 1 momentin mukaan se, jolla on laillinen pääsy teokseen, saa valmistaa siitä kappaleita käytettäväksi tekstin- ja tiedonlouhintaa varten ja säilyttää kappaleita yksinomaan kyseistä tarkoitusta varten, jollei tekijä ole nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla pidättänyt tätä oikeutta. Toisin sanoen tekstin- ja tiedonlouhinta on nykyään lähtökohtaisesti sallittua, ellei tekijä ole nimenomaisesti sitä kieltänyt.

Soveltuvuus tekoälyn kouluttamiseen epäselvää

Ensinäkemältä uusi säännös vaikuttaisi huomattavasti selkeyttävän oikeustilaa. Säännös ei kuitenkaan vielä tarjoa oikotietä onneen, sillä on epäselvää, soveltuuko uusi 13 b § itseasiassa lainkaan tekoälyn kouluttamiseen. Kysymykseen ei ole otettu kantaa DSM-direktiivissä, jossa ei ole mainittu tekoälyä tai koneoppimista sanallakaan. Myöskään tekijänoikeuslakia koskevassa hallituksen esityksessä ei oteta kantaa siihen, soveltuvatko säännökset tekoälyn toimintaan.

Mikäli tekstin- ja tiedonlouhinnan määritelmää tulkitaan suppeasti, sen alle lukeutuvien menetelmien voitaisiin katsoa koskevan ainoastaan analytiikan tuottamiseen tarkoitettua toimintaa. Tekstin- ja tiedonlouhinta on perinteisesti määritelty ”automaattiseksi analyysitekniikaksi, jonka tarkoituksena on tietojen, suuntausten tai korrelaatioiden, tuottaminen”. Tässä tapauksessa tekoälyn toiminnan olisi katsottava jäävän tiedon- ja tekstinlouhintaa koskevan säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tekoälyn kouluttamisellahan pyritään usein sisällön tuottamiseen pelkän analytiikan sijaan. 

On kuitenkin mahdollista, että tekstin- ja tiedonlouhinnan käsitteille annetaan laajempi tulkinta, jolloin 13 b § voisi soveltua myös tekoälyyn. Epäselvässä tilanteessa on kuitenkin jäätävä odottamaan ylempien tuomioistuinten selventäviä ratkaisuja tai viranomaisten tarkentavia ohjeistuksia. 

Mikäli kuitenkin uuden tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevan säännöksen katsottaisiin ulottuvan myös tekoälyn kouluttamiseen, uudistusta voidaan pitää tekoälykehittäjien kannalta myönteisenä: Jatkossa tiedonlouhinta olisi siis sallittua, ellei sitä ole nimenomaisesti kielletty. Säännöksen voidaan katsoa edistävän vapaata kilpailua sekä elinkeinon harjoittamisen vapautta tilanteessa, jossa teosta hyödynnetään vain välillisesti eli teoksesta valmistetaan kappale yksinomaan tiedon analysoimiseksi teknisin menetelmin.

Direktiivin mukaan oikeuden pidätyksen tulisi tapahtua nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla. Kyse voisi olla esimerkiksi sisältöpalvelun tilausehtoihin sisältyvästä ehdosta tai ehdosta, joka on koneluettavassa muodossa. On mielenkiintoista nähdä, miten oikeuden pidättäminen käytännössä tapahtuu. Joillakin kansainvälisillä taiteilijoiden portfolioalustoilla on jo nyt käytössä metadatatunniste ”NoAi”, joka on mahdollista lisätä teosten metatietoihin. Jatkossa erilaisten menetelmien kirjo tulee mitä luultavimmin laajenemaan.

Tulevaisuudennäkymiä

Edellä esitetystä ilmenee, että uusi tekijänoikeuslaki ei vielä merkittävästi selvennä tekoälyyn liittyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä. Laki ei sisällä nimenomaisesti tekoälyn kouluttamista koskevaa rajoitussäännöstä, vaikka tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva säännös onkin sitä melko lähellä. Mikäli kyseinen säännös soveltuisi tekoälyyn, pelisäännöt selvenevät kuitenkin merkittävästi. Kun säännöksen soveltuminen on kuitenkin toistaiseksi vielä epävarmaa, kysymys siitä, onko tekoälyn kouluttaminen tekijänoikeuksin suojatuilla teoksilla sallittua, säilyy edelleen epäselvänä.

Jos tämä artikkeli herättää kysymyksiä tai haluat lisätietoja aiheesta, asiantuntijamme Sofia Wang ja Henri Kaikkonen keskustelevat mielellään lisää kanssasi.