Pandemian oikeudelliset ulottuvuudet II - yhtiökokoukset ja osingonjako

 Mika Puurunen

04-2020

Viime viikolla julkaistun kirjoitussarjan ensimmäinen osa toimi johdantona pandemian oikeudellisten ulottuvuuksien käsittelylle yritysjuridiikan näkökulmasta. Tässä kirjoitussarjan toisessa osassa käsitellään pandemian vaikutuksia erityisesti yhtiökokousten järjestämiseen ja osingonjakoon.

Kevään yhtiökokouskausi karanteenissa

Pandemian vuoksi voimaan saatettujen kokoontumisrajoitusten vaikutukset ovat heijastuneet suoraan kevään yhtiökokouskauteen. Lukuisat yhtiöt ovat peruneet koolle kutsumansa yhtiökokouksen ja ilmoittaneet siirtävänsä tämän myöhempään ajankohtaan. Lisäksi useissa yhtiökokouksissa on otettu käyttöön järjestelyitä, joilla fyysisesti läsnä olevien osakkeenomistajien määrää voidaan vähentää. Tällaisia ovat olleet muun muassa etäosallistumisen mahdollistaminen internetyhteyden avulla, äänestäminen ennakkoon sekä osallistuminen kokoukseen asiamiehen välityksellä.

Etäosallistumismalleja on erilaisia. Kokouksen kulkua voidaan seurata etäyhteyden välityksellä olematta virallisesti läsnä. Tällöin kokousta seuraava osakkeenomistaja ei voi käyttää äänivaltaansa suoraan itse, vaan tämä tulee tehdä esimerkiksi asiamiehen välityksellä. Mikäli yhtiö haluaa mahdollistaa äänivallan käyttämisen etäyhteyden välityksellä, tulee tähän liittyvä menettely ja ohjeistus kuvata tarpeellisella tavalla kokouskutsussa (lisäksi yhtiöjärjestyksessä ei saa olla määräystä, joka kieltää etäosallistumisen). Käytännön haasteita voivat aiheuttaa osakkeenomistajien henkilöllisyyden tunnistaminen sekä kokouksen johtaminen siten, että osakkeenomistajien oikeudet toteutuvat tasapuolisesti ja äänestystulokset kirjataan luotettavalla tavalla. On tärkeää huomata, että äänivallan käyttämiseen ja kokoukseen osallistumiseen liittyvissä järjestelyissä tulee ottaa huomioon osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu. Teknisesti monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä ratkaisuja tulisi välttää, ja etäyhteyksissä ilmeneviin ongelmiin olisi hyvä varautua etukäteen.

Lainsäädäntömuutoksella helpotusta kokousjärjestelyihin

Oikeusministeriö on parhaillaan valmistelemassa väliaikaista lainsäädäntöä, jolla yhtiökokousten järjestämistä helpotetaan. Tarkoituksena on joustaa voimassa olevasta vaatimuksesta, jonka mukaan varsinainen yhtiökokous on järjestettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Muun muassa listayhtiöille tämä voisi tarkoittaa käytännössä sitä, että varsinainen yhtiökokous voitaisiin järjestää joko kesän päätteeksi tai ensi syksyn kuluessa. Lisäksi suunnitellun lainsäädäntömuutoksen tarkoituksena on helpottaa etäosallistumista, mutta toistaiseksi on epäselvää, tuleeko muutos mahdollistamaan kokouksen järjestämisen kokonaan sähköisesti ilman fyysistä kokoontumista. Tästä mahdollisuudesta on keskusteltu myös meneillään olevan osakeyhtiölain kokonaistarkastelun yhteydessä.

Lienee selvää, että pandemian jättämä jälki yhtiökokouskäytäntöihin ei tule jäämään yhden tilikauden mittaiseksi poikkeamaksi, vaan erityisesti etäosallistumiseen liittyviä järjestelyitä tullaan hyödyntämään jatkossa entistä enemmän. Oikein toteutettuna tämä vahvistaa osakkeenomistajien hallinnointioikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa, mikä voidaan nähdä positiivisena kehityksenä. Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Osinkosyksy tulossa?

Varsinaisten yhtiökokousten siirtyessä lykkääntyy myös yhtiöiden voitonjako (osinko). Mutta maksetaanko osingot syksyllä vai kenties vasta myöhemmin, kun pandemian vaikutukset yhtiöiden liiketoimintaan ovat paremmin hallitusten tiedossa? Nykyiset osingonjakoesitykset ja voitonjakopolitiikat on suurella osalla yhtiöitä laadittu ennen pandemian puhkeamista eivätkä nämä välttämättä ota tarpeellisella tavalla huomioon muuttunutta toimintaympäristöä ja liiketoiminnan näkymiä. Lisäksi osingonjakoon pandemian keskellä liittyy yhteiskunnallisia kysymyksiä, joista on viime aikoina käyty julkisuudessa keskustelua valtion ylintä johtoa myöten. Aina ei ole helppoa nähdä, mikä olisi vastuullisin tapa toimia.

Osakeyhtiölaki edellyttää, että voitonjaon on perustuttava viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen ja että jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiöllä on oltava hallussaan se määrä varoja, joita ollaan jakamassa. Vaatimus on luonteeltaan menneisyyteen katsova eikä sellaisenaan ota huomioon jaosta päättämisen jälkeisiä tapahtumia.

Toinen voitonjakoon liittyvä keskeinen vaatimus on yhtiön maksukykyisyyden säilyminen. Varoja ei saa jakaa, jos jakopäätöksen hetkellä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Vaatimus on luonteeltaan tulevaisuuteen suuntautuva ja edellyttää hallitukselta muun muassa yhtiön rahoitusaseman, käyttöpääomatarpeiden, tulevaisuudennäkymien ja näihin liittyvien riskien huolellista arviointia. Tehtävä on pandemian keskellä kaikkea muuta kuin helppo, ja jos tarvittavaa näkyvyyttä ei ole, voitonjakoon on syytä suhtautua maltillisesti. Varovaiseen suhtautumiseen kannustavat osaltaan laittomasti jaettujen varojen palautusvelvollisuus sekä osakeyhtiöoikeudelliset vahingonkorvausmekanismit.

Osingonjakopäätöksiä määrittävät seikat ovat korostuneen yhtiökohtaisia. Tänä vuonna tehtävät päätökset tulevatkin jakamaan yhtiöitä muun muassa niiden toimialan, liikevaihdon maantieteellisen jakauman ja taseaseman perusteella yhtäältä osinkoa normaalisti tai maltillisesti maksaviin ja toisaalta osingonjaosta pidättyviin. Edellisen joukon soisi tilanteen salliessa olevan jälkimmäistä suurempi. Ennen pandemian puhkeamista tehtyjen ennusteiden mukaan Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden tilikaudelta 2019 maksettavien osinkojen yhteismäärä oli noin 11 miljardia euroa – jos saisimme osan tästä määrästä maksettua, tämä tukisi kotitalouksien ostovoimaa ja talouden käynnistymistä tilanteen normalisoiduttua. Loppujen lopuksi kaikki lienee kiinni pandemian ja tämän johdosta voimaan saatettujen poikkeusolojen kestosta. Onneksi useista Euroopan valtioista kantautuu jo orastavia helpotuksen merkkejä. Osinkosyksy, olet tervetullut.

Tekstin kirjoittanut asianajaja Mika Puurunen työskentelee Bird & Birdissä ja on erikoistunut pääomamarkkinoihin, yritysjärjestelyihin ja yhtiöoikeuteen liittyviin kysymyksiin.

Kirjoitus on toinen osa asianajaja Tom Vapaavuoren toimittamasta kirjoitussarjasta, jossa keskitytään käytännön asianajotyössä esiin tulleisiin pandemian juridisiin kysymyksiin.  Vapaavuori on erikoistunut riitojen ratkaisuun, sopimusoikeuteen ja liikesalaisuuskysymyksiin. Hän on toiminut lukuisissa liikeriidoissa asiamiehenä ja välimiehenä.

Kirjoitus on julkaistu myös Alma median Juridiikan ja talouden uutiskirjeessä. Kirjoitussarjan ensimmäinen osa löytyy täältä.