Työllisyystavoitteen saavuttamisen edistäminen – trendinä ikääntyneet työntekijät

Hallituksen tavoitteena on ollut vahvistaa julkista taloutta työllisyysastetta nostamalla, mikä edellyttää myös ikääntyvien suurempaa osallistumista työmarkkinoille. Tavoitteen saavuttamiseksi muun muassa työsopimuslakiin ja työaikalakiin tulee muutoksia lyhennettyyn työaikaan, työllistymisvapaaseen ja työsuhteen päättämismenettelyyn liittyen. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2023.

Lyhennetty työaika

Työaikalain 15 §:ssä säädetään lyhennetystä työajasta. Sen mukaan työnantajan on muun muassa järjestettävä työt ensisijaisesti niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Tältä osin voimassa oleva laki ei muutu. 

Uutuutena työaikalaissa sen sijaan säädetään 55 vuotta täyttäneiden oikeudesta osa-aikaiseen työhön. Työnantajan on jatkossa järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla silloin, kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa lyhentää säännöllistä työaikaansa. Lakimuutoksen tarkoituksena on ikääntyneen työntekijän työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen eikä työntekijän pyynnön taustalla näissä tilanteissa edellytetä olevan työntekijän esittämiä terveydellisiä tai sosiaalisia syitä eikä muitakaan perusteita.

Työajan lyhentäminen tulee toteuttaa työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla huomioiden sekä työntekijän tarpeet että työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta. Kysymys ei siten ole työntekijän subjektiivisesta oikeudesta lyhennettyyn työaikaan eikä työntekijä voi sitä yksipuolisesti vaatia. Jos työnantaja kieltäytyy siirtymästä lyhennettyyn työaikaan, sen on esitettävä kieltäytymisensä syyt, ja perusteltava miksi osa-aikatyöhön siirtyminen ei onnistu.

Pidennetty työllistymisvapaa ja työvoimapalveluja koskeva tiedottamisvelvollisuus

Tuotannollis-taloudellisella perusteella irtisanotulla työntekijällä on oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen osallistuakseen työllistymissuunnitelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimakoulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun tai työssäoppimiseen tai työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. 

Työsopimuslakiin tulee lakimuutoksen myötä uusi pykälä, jonka mukaan tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä irtisanotun, irtisanomishetkellä 55 vuotta täyttäneen työntekijän työllistymisvapaan pituus on tämän irtisanomisajan pituudesta riippuen 5-25 työpäivää. Uusi säännös koskee vain niitä työntekijöitä, joiden työsuhde on yhdenjaksoisesti tai lyhyin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta. Muilla työntekijöillä työllistymisvapaan enimmäispituus säilyy ennallaan ja on 5–20 työpäivää irtisanomisajan kestosta riippuen. 

Muutoksen myötä 55 vuotta täyttänyt ja vähintään viisi vuotta työsuhteessa ollut työntekijä saa jatkossa käyttää työllistymisvapaata laajemmin kuin muut, eli myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luvussa tarkoitettuun muutosturvakoulutukseen sekä osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen.

Lisäksi työsopimuslakiin lisätään työnantajalle uusi tiedottamisvelvoite koskien samoja työntekijöitä, joilla on oikeus pidennettyyn työllistymisvapaaseen. Sen mukaan tällaiselle työntekijälle tulee irtisanomista toimitettaessa tiedottaa tämän oikeudesta muutosturvakoulutukseen ja muutosturvarahaan.

Edellä mainittuja uusia työsopimuslain säännöksiä sovelletaan, jos työsuhteen irtisanomispäivä on 1.1.2023 tai sen jälkeen.

Ikääntyminen osana vaarojen selvittämistä ja arviointia

Ikääntyneitä työntekijöitä koskien hallitus on marraskuussa 2022 antanut esityksen, jonka tavoitteena on työnantajan työturvallisuusvelvoitteita tarkentamalla ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä sekä vähentää varhaista työelämästä poistumista. Eräänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi työntekijän ikääntyminen on tarkoitus huomioida jatkossa työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin yhteydessä. Ikääntymisellä ei tässä yhteydessä ole tarkoitus viitata tiettyyn kronologiseen ikään, vaan ikääntymisen huomioisella tarkoitettaisiin sellaisten vaara- ja haittatekijöiden tunnistamista, joilla on merkitystä erityisesti vanhempien työntekijöiden näkökulmasta.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2023.

 

Ajankohtaista

Lue lisää
DORA-asetuksen mukaan lopullisen vastuun finanssiyhteisöjen TVT-riskeistä kantavat 2025 alkaen yhteisöjen ylimmät hallintoelimet, eli käytännössä hallitukset. Kaikkien finanssiyhteisöjen tai finanssialalle TVT-palveluita tarjoavien yhtiöiden olisi syytä ryhtyä arvioimaan DORAn vaikutuksia strategiaan, prosesseihin ja toimintaan yleisesti. Aivan kuten GDPR meille opetti, tarvittavat muutokset eivät tule nimittäin syntymään yhdessä yössä.

Aloita DORAan valmistautuminen viimeistään nyt!

toukok. 22 2024

Lue lisää
Vuonna 2023 hyväksytty uusi rakentamislaki on herättänyt paljon keskustelua keskeisistä vastuukysymyksistä ja sopimuskäytänteistä rakennushankkeissa. Petteri Orpon hallituksen esittämässä korjaussarjassa pyritään selkeyttämään vastuunjakoa eri osapuolten välillä.

Onnistuuko uuden rakentamislain korjaussarja tavoitteessaan?

helmik. 28 2024

Lue lisää

Tekoälyn kouluttaminen ja tekijänoikeus: miten uusi tekijänoikeuslaki suhtautuu tekoälysovellusten kouluttamiseen tekijänoikeuksin suojatuilla teoksilla?

toukok. 08 2023

Lue lisää