Taloudellisen työnantajan käsite tulossa Suomeen

Hallitus antoi heinäkuun 2021 alussa esityksen lakimuutoksista, joilla on tarkoitus implementoida taloudellisen työnantajan käsite osaksi Suomen verolainsäädäntöä vuoden 2022 alusta. Ehdotuksilla on tarkoitus laajentaa Suomesta saadun tulon käsitettä kattamaan tilanteet, joissa ulkomaiseen työnantajaan työsuhteessa oleva työntekijä saapuu Suomeen työskentelemään täällä olevan työn teettäjän lukuun. Ehdotuksen mukaan työntekijän palkka voitaisiin jatkossa verottaa Suomessa jo ensimmäisestä työskentelypäivästä lukien, mikäli taloudellisen työnantajan soveltamiskriteerit täyttyvät. 

Taloudellisella työnantajalla tarkoitetaan yhtiötä, jonka johdon ja valvonnan alaisena työntekijä suorittaa työpanostaan riippumatta siitä, kenen kanssa työntekijä on juridisesti solminut työsopimuksen ja kuka työntekijän palkan tosiasiassa maksaa. Ulkomaisen työnantajan lähettäessä työntekijän Suomeen keskeistä säännöksen soveltumisen kannalta on siten arvioida, työskenteleekö työntekijä suomalaisen työn teettäjän työnjohdon ja valvonnan alaisena sekä voidaanko työtä pitää erottamattomana osana työn teettäjän harjoittamaa toimintaa. Lakimuutokset asettaisivat toteutuessaan erinäisiä raportointivelvollisuuksia sekä ulkomaiselle että taloudelliselle työnantajalle. Käsitteen puuttuminen Suomen lainsäädännöstä ei ole antanut Suomelle verotusoikeutta ulkomailta saatuun palkkatuloon kuin tietyin edellytyksin. Taloudellisen työnantajan käsite on jo käytössä useissa valtioissa ja viimeksi sen implementoi osaksi verolainsäädäntöään Ruotsi vuoden 2021 alussa. 

Ehdotettujen lakimuutosten seurauksena jo hyvin lyhytkin työskentely Suomessa sijaitsevan taloudellisen työnantajan lukuun voitaisiin jatkossa verottaa Suomessa, sillä lakiehdotukset eivät nykyisellään sisällä lainkaan vähimmäisaikarajaa säännöksen soveltamiselle. Käytännössä siis jo hyvin lyhytkin työmatka voisi aiheuttaa ulkomaiselle työnantajalle velvollisuuden arvioida taloudellisen työnantajan muodostumista Suomeen. Ehdotus on tältä osin varsin ankara ja näkisimmekin, että vähimmäisaikaraja erityisesti hallinnollisen taakan vähentämiseksi olisi hyvä sisällyttää lainsäädäntöön vastaavasti, kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa taloudellisen työnantajan ei katsota muodostuvan, mikäli yhtäjaksoinen työskentely Ruotsissa kestää enintään 15 päivää eivätkä työntekijän yhteenlasketut työskentelypäivät Ruotsissa ylitä kalenterivuoden aikana 45 päivää.  

Hallituksen esitysluonnoksen lausuntoaika on juuri päättynyt ja esityksen arvioitu esittelyviikko on marraskuun alussa. Annettujen lausuntojen perusteella muutoksia nykyiseen esitysluonnokseen on odotettavissa. Suomalaisten yritysten on kuitenkin hyvä jo tässä vaiheessa perehtyä aiheeseen ja kartoittaa valmiiksi tilanteita, joissa esimerkiksi hankitaan työvoimaa Suomeen ulkomaiselta yritykseltä. 

 

 

Ajankohtaista