Mitä ovat NFT:t ja mikä on niiden merkitys tekijänoikeuden tai sopimusten kannalta?

Mitä NFT:t ovat?

NFT on eräänlainen leima tai tunniste (token), jonka avulla voidaan todentaa digitaalisen teoksen ainutlaatuisuus. NFT:n edustama teos voi olla esimerkiksi twiitti, musiikkikappale tai kuvatiedosto. Kun digitaaliseen teokseen liitetty NFT toimii varmenteena sen yksilöllisyydestä, siitä on mahdollista tehdä ainutkertainen – se yksi ja tietty alkuperäinen kappale, jonka tekijä on luonut. 

NFT perustuu lohkoketjuteknologiaan, jossa dataa tallennetaan lohkoina ketjumuotoon. Lohkoketjussa sijaitsevaa dataa ei voida muokata jälkikäteen, vaan sitä voidaan ainoastaan lisätä. Lohkoketjuun kohdistetut lisäykset ja muutokset ovat siksi aina jäljitettävissä, samoin kuin lohkoketjussa alun perin ollut data. Tämän johdosta NFT:n avulla voidaan osoittaa varmalla tavalla sen edustaman teoksen alkuperäisyys, omistajuus ja siinä tapahtuneet vaihdokset sekä muut mahdolliset teosta koskevat tiedot. 

Siirtyvätkö tekijänoikeudet – tai muutkaan oikeudet?

Koska NFT:eitä on tähän mennessä hyödynnetty eniten pelien, digitaalisen taiteen ja musiikin maailmassa, tokeneiden suhde erityisesti tekijänoikeuksiin on herättänyt paljon kysymyksiä. On pohdittu esimerkiksi sitä, siirtyvätkö NFT:n ostajalle myös tekijänoikeudet tai mitä oikeuksia ostaja ylipäätään saa vastineeksi mahdollisesti jopa useiden miljoonien eurojen arvoisesta NFT-transaktiostaan. 

Tekijänoikeudellisessa mielessä on hyvä muistaa, että NFT itsessään ei ole teos tai edes sen kappale, vaan lohkoketjuteknologiaan perustuva pysyvä leima tai tunniste, joka kohdistuu teoksen tiettyyn kappaleeseen. Tämän vuoksi NFT:n ostaminen tai myyminen ei lähtökohtaisesti merkitse tekijänoikeuden tai muidenkaan aineettomien oikeuksien siirtymistä. 

Lisäksi on tärkeää huomata, että NFT:n ostajalla ei välttämättä ole oikeutta esitellä hankkimaansa NFT:tä suuremmalle yleisölle, sillä tekijänoikeuslain 20 §:n säännös oikeudesta näyttää yleisölle tekijän suostumuksella myyty teoksen kappale koskee lähtökohtaisesti vain fyysisiä teoskappaleita – sellaisia, joita voidaan näyttää yleisölle ilman teknistä apuvälinettä. Digitaalisen teoskappaleen yleisön saataviin saattaminen on sen sijaan sen välittämistä yleisölle, mistä syystä esimerkiksi online-näyttelyn järjestäminen NFT-taideteoksen ympärille saattaisi edellyttää tekijän suostumusta.
 
Mainittujen seikkojen vuoksi NFT-transaktioihin liittyvät sopimusehdot on syytä laatia ja tarkistaa huolellisesti, jotta ikäviltä tulkintaepäselvyyksiltä voitaisiin välttyä. Jos itse tekijänoikeudet halutaan hankkia osana NFT:tä, tulee mahdollisista muokkaus- ja edelleenluovutusoikeuksista sopia tekijänoikeuslain 28 §:n mukaisesti nimenomaisesti, jos näille katsotaan olevan tarvetta. 

NFT:t ja älykkäät sopimukset

Tekijänoikeuksia koskevien tulkintakysymysten ohella NFT:t merkitsevät uudenlaisia mahdollisuuksia aineettomien oikeuksien siirtämiseen ja omistusketjun (chain of title) varmentamiseen. Digitaalisten taideteosten ohella NFT:eitä on mahdollista luoda edustamaan myös rekisteröityjä immateriaalioikeuksia, kuten patentteja tai tavaramerkkejä, jolloin lohkoketjuteknologian avulla voidaan varmistua aukottomasti NFT:n ja siihen liittyvän IPR:n nykyisestä omistajasta. 

Omistajuustietojen ohella tokeneiden sisään voidaan rakentaa älykkäitä sopimuksia, joihin voidaan liittää vakioehtoja helpottamaan transaktioita ja myös kompensoimaan alkuperäistä tekijää. Tietyt NFT-alustat mahdollistavatkin esimerkiksi sen, että aina kun NFT:n edustama teos vaihtaa omistajaa, alkuperäinen luoja saa tietyn korvauksen.

NFT:eiden avulla voidaan myös helpottaa yhteisomistussuhteiden luomista. Tokeneiden luojat voisivat esimerkiksi kehittää osakkeiden kaltaisia oikeuksia tokeneihinsa ja siten luoda sijoittajille mahdollisuuden niiden osittaiseen omistamiseen. Myös käyttö lainojen vakuutena on yksi esimerkki NFT:eiden mahdollisista hyödyntämistavoista, jotka voivat lisääntyä tulevaisuudessa.

NFT:eiden käyttökohteet ovat hyvin monipuolisia ja tokeneihin voi liittyä huomattavaa taloudellista arvoa. Todennäköisenä voidaankin pitää sitä, että tokeneiden määrä ja käyttökohteet lisääntyvät tulevaisuudessa.

Kirjoitus on julkaistu myös Alma median julkaisemassa Juristikirjeessä 29.9.2021.