Komissio yksinkertaistamassa joukkovelkakirjalainojen tarjoamiseen liittyvää markkinoiden tunnusteluprosessia – käytännön vaikutukset jäämässä vähäisiksi

 Mika Puurunen

10-2019

Euroopan komission ehdotus uudeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pk-yritysten kasvumarkkinoiden edistämisestä ("Kasvumarkkina-asetus")[1] etenee EU:n lainsäädäntöelimissä. Komissio ilmoitti 8.8.2019, että sillä ei ole kommentteja parlamentin 18.4.2019 julkaisemiin muutosehdotuksiin, ja näin ollen hanke on etenemässä kohti lopullista vahvistusta. Voimaan tullessaan muutokset ovat suoraan sovellettavaa oikeutta jäsenvaltioissa.[2]

Kasvumarkkina-asetus sisältää muutoksia muun muassa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetukseen [3]. Muutosten tarkoituksena on edistää pk-yritysten mahdollisuuksia kerätä markkinarahoitusta edullisemmin sekä vähentää säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa arvopapereiden liikkeeseenlaskujen yhteydessä. Tavoitteet heijastavat EU:n pääomamarkkinaunionin päämääriä.

Ehdotettu muutos markkinoiden tunnusteluvelvoitteen soveltamisalaan

Yksi keskeisimmistä markkinoiden väärinkäyttöasetukseen esitetyistä muutoksista liittyy markkinoiden tunnusteluprosessin soveltamisalaan. Ehdotuksen mukaan markkinoiden tunnusteluprosessin soveltamisalaa muutetaan siten, että tarjottaessa joukkovelkakirjalainoja yksinomaan kokeneille sijoittajille, tunnusteluprosessia ei tarvitse noudattaa edellyttäen, että

  1. joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskijan rahoitusvälineitä on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä; ja

     

  2. joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskija varmistaa, että liikkeeseenlaskua koskevien tietojen vastaanottajina olevat kokeneet sijoittajat ovat tietoisia tällaisten tietojen vastaanottamiseen liittyvistä oikeudellisista velvoitteista ja hyväksyvät ne kirjallisesti (esim. allekirjoittamalla salassapitosopimuksen). Lisäksi ko. sijoittajien tulee olla tietoisia sisäpiirikauppoihin ja sisäpiiritiedon laittomaan ilmaisemiseen liittyvistä seuraamuksista.

Huomionarvoista on, että edellä kuvattu markkinoiden tunnusteluprosessin kavennettu soveltamisala koskisi kaikkia yhtiöitä, joiden rahoitusvälineillä käydään kauppaa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (rahoitusvälineiden markkinat -direktiiviin[4]) tarkoittamalla kauppapaikalla – ei siis pelkästään pk-yritysten kasvumarkkinalla, kuten komission ehdotuksen päämääristä voisi perustellusti olettaa. Tämä on hyvä uutinen markkinatoimijoiden näkökulmasta.

Parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma[5] perustelee tunnusteluprosessin soveltamisalaa koskevaa poikkeusta sillä, että suunnatun joukkovelkakirjaemission neuvotteluvaiheessa tietojen välittämisen tavoitteena on strukturoida ja viimeistellä koko liiketoimi (eli neuvotella kaikki liiketoimen sopimusehdot) eikä pelkästään mitata mahdollisten sijoittajien kiinnostusta tiettyä ennalta määritettyä liiketoimea kohtaan. Mikäli poikkeuksen ehdot täyttyvät, katsotaan tietojen välittämisen tapahtuneen osana työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Tällöin tietojen välittämistä ei katsota sisäpiiritiedon laittomaksi ilmaisemiseksi.

Käytännön vaikutuksista

Markkinoiden tunnusteluun liittyvät käytännöt joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskuissa vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Myös yksittäisten toimijoiden toimintatavoissa jäsenvaltioiden sisällä on eroavaisuuksia. Tyypillisesti epävarmuutta ovat aiheuttaneet kysymykset välitettävän tiedon sisäpiiriluonteesta sekä tunnusteluprosessin soveltumisesta luottamuksellisen (ei-sisäpiiritiedon) välittämiseen. Tulkinnanvaraisia tilanteita on aika ajoin pyritty ratkaisemaan julkaisemalla suunniteltua liikkeeseenlaskua koskeva tiedote ennen sijoittajien kontaktointia. Tätä toimintatapaa voitaneen pitää markkinakäytäntönä erityisesti säännöllisten/etabloituneiden liikkeeseenlaskijoiden kohdalla (on paikallaan todeta, että toimintatavan taustalla olevat syyt eivät liity pelkästään markkinoiden tunnusteluprosessiin liittyviin kysymyksiin).

Voimaan tullessaan ehdotetun muutoksen käytännön vaikutus jäänee pieneksi muun muassa edellä mainitusta toimintatavasta johtuen. Toisaalta muutos voi suoraviivaistaa arvopapereiden myyntiä liikkeeseenlaskuissa, joihin liittyen liikkeeseenlaskuaietta koskevaa tiedotetta ei julkaista ennen sijoittajien kontaktointia. Muutoksen merkittävin hyöty liittyy kuitenkin epävarmuuden vähentymiseen tunnusteluprosessin soveltamisalaan liittyvien kysymysten osalta, mikä puolestaan tehostaa liikkeeseenlaskijoiden, ja näiden puolesta toimivien kolmansien osapuolien (usein toimiluvallisia luottolaitoksia tai sijoituspalveluyhtiöitä), sisäpiiritiedon laittomaan ilmaisemiseen liittyvää riskienhallintaa. Markkinoiden tunnustelua suorittavien tahojen onkin syytä seurata Kasvumarkkina-asetuksen etenemistä sekä tarvittaessa päivittää sisäisiä toimintamallejaan.

Kasvumarkkina-asetuksen mukaiset markkinoiden väärinkäyttöasetuksen muutokset on suunniteltu tulemaan voimaan vuoden kuluttua asetuksen julkaisemisesta. Olettaen, että Kasvumarkkina-asetus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä marraskuussa 2019, muutettu markkinoiden tunnustelua koskeva sääntely olisi voimassa vuoden 2020 loppuun mennessä.


[1] Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 596/2014 ja (EU) 2017/1129 muuttamisesta pk-yritysten kasvumarkkinoiden käytön edistämisen osalta (COM(2018)331 final).

[2] Ainoa kansallisia täytäntöönpanotoimia edellyttävä muutos liittyy markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 18 artiklan 6(2) kohdan jäsenvaltio-option hyödyntämiseen. Ks. Valtionvarainministeriön lausuntopyynnön (VM098:00/2019) s. 6 ja 18.

[3] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) n:o 596/2014, annettu 16. päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta.

[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15. päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta.

[5] Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 596/2014 ja (EU) 2017/1129 muuttamisesta pk-yritysten kasvumarkkinoiden käytön edistämisen osalta (COM(2018)0331 – C8-0212/2018 – 2018/0165(COD)).