Verotusmenettelyn muutokset astuivat voimaan vuoden alussa

Hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 esityksen verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Verotusmenettelylain muutoksilla yhtenäistetään mm. verotuksen muuttamista ja muutoksenhakua koskevat säännökset kaikkien verolajien osalta.  Uudistuksen yhtenä tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa ja keskittää verovalvonta reaaliaikaan.

Uudistuksen myötä nykyinen viiden (5) vuoden määräaika sekä viranomaisaloitteiselle että oma-aloitteiselle verotuksen muuttamiselle lyhenee pääsääntöisesti kolmeen (3) vuoteen. Määräajan laskenta alkaa verovuotta seuraavan vuoden alusta. Muutokset koskevat sekä verovelvollisen hyväksi että vahingoksi tapahtuvaa verotuksen muuttamista. Lisäksi jatkossa verotusta voidaan oikaista saman määräajan mukaan virheen laadusta tai perusteesta riippumatta.

Edellä mainittuun kolmen vuoden pääsääntöön on kuitenkin säädetty muutama poikkeus. Kolmen vuoden määräaikaan voidaan tietyissä tilanteissa myöntää lisäaikaa esimerkiksi tilanteissa, joissa verointressi on suuri eikä oikeita ja riittäviä taustatietoja päätöksen tekemiseksi ole ehditty selvittää (ns. jatkettu määräaika) (3+1). Kansainvälistä tietojenvaihtoa sisältäviin tapauksiin sekä siirtohinnoittelutapauksiin sovelletaan jatkossa pidennettyä kuuden (6) vuoden määräaikaa nykyisen viiden vuoden sijaan (ns. pidennetty määräaika).  Lisäksi verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi voitaisiin tehdä edellä mainituista määräajoista huolimatta, kun kyseessä on Rikoslaissa tarkoitettu veropetos. Edellä mainituissa rikoslain tapauksissa määräaika olisi yksi (1) vuosi sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana syyttäjä on nostanut syytteen.

Verotukseen haettaisiin muutosta jatkossa kaikissa Verohallinnon tehtävänalaan kuuluvissa veroissa aina ensiasteena verotuksen oikaisulautakunnalta. Menettely muuttuu siten arvonlisäverotusta koskevien päätösten osalta.

Verotusmenettelyn uudistuksella ei ole suoraa vaikutusta ennen vuotta 2017 päättyneisiin verovuosiin. Vanhat verovuodet oikaistaan lähtökohtaisesti vanhojen verotusmenettelysäännösten mukaan. Vanhojen verotusmenettelysäännösten soveltumista voidaan kuitenkin katkaista tietyissä, siirtymäsäännöksissä säädetyissä tilanteissa.

Verotus- ja veronkantomenettelyn uudistus muuttaa myös oma-aloitteisten verojen raportointi- ja korjausmenettelyä. Verotusmenettelylain muutoksilla on vaikutusta jokaisen verovelvollisen toimintaan ja niihin on hyvä tutustua etukäteen.

Ajankohtaista

Lue lisää
Vuonna 2023 hyväksytty uusi rakentamislaki on herättänyt paljon keskustelua keskeisistä vastuukysymyksistä ja sopimuskäytänteistä rakennushankkeissa. Petteri Orpon hallituksen esittämässä korjaussarjassa pyritään selkeyttämään vastuunjakoa eri osapuolten välillä.

Onnistuuko uuden rakentamislain korjaussarja tavoitteessaan?

helmik. 28 2024

Lue lisää

Tekoälyn kouluttaminen ja tekijänoikeus: miten uusi tekijänoikeuslaki suhtautuu tekoälysovellusten kouluttamiseen tekijänoikeuksin suojatuilla teoksilla?

toukok. 08 2023

Lue lisää

Ulkomaisten sijoitusrahastojen verotus – Onko Suomen verotuskäytäntö viimeinkin linjassa pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa?

huhtik. 05 2023

Lue lisää

Palvelut