Lainvoimaiseksi jääneiden Helsingin hallinto-oikeuden päätösten mukaan Verohallinnolla on velvollisuus luovuttaa medialle niiden henkilöiden nimet, jotka ovat erityisesti vastustaneet verotietojensa julkaisemista. Annetut ratkaisut selventävät avoimena ollutta ja epäselvää tilannetta vastustamispyyntöjen julkisuudesta.
Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi keväällä 2021 seitsemän valitusta, joissa oli kyse tuloverotukseen liittyvien tietojen luovuttamisesta medialle. Taustalla on Verohallinnon verovuodesta 2018 alkaen soveltama käytäntö, jonka mukaan henkilöllä on yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) nojalla oikeus vastustaa verotietojensa luovuttamista Verohallinnon ns. mediapalvelun yhteydessä. Verotietojen luovuttamista vastustaneiden henkilöiden tietoja ei siten ole lisätty mukaan aineistoon, jonka Verohallinto on luovuttanut tiedotusvälineiden edustajille, mutta tietojen ollessa julkisia ne on saanut käyttöönsä erillisellä pyynnöllä.
Hallinto-oikeuden päätöksissä ei arvioitu itse vastustamisoikeuden käyttämistä koskevien Verohallinnon päätösten lainmukaisuutta. Vastustamisoikeutta on siten mahdollista käyttää myös verovuoden 2020 verotietojen osalta. Hallinto-oikeuden päätökset koskivat sitä, että pelkkä tieto vastustamisoikeuden käyttämisestä ei ollut salassa pidettävä, eikä tämän tiedon luovuttamiselle ollut Verohallinnon aiemmista, vastustamispyyntöjen johdosta annetuista ja lainvoimaisiksi tulleista päätöksistä johdettavia rajoitteita. Hallinto-oikeus katsoi, että Verohallinnon esittämät perusteet eivät olleet riittäviä estämään vastustamisoikeutta käyttäneiden henkilöllisyyksien luovuttamista tiedotusvälineille. Osassa median tekemistä tietopyynnöistä itse pyyntö kohdistui asiakirjoihin, joita Verohallinnolla ei ollut valmiina, eikä lainsäädännöstä voitu johtaa Verohallinnolle velvoitetta näiden laatimiseen. Tältä osin hallinto-oikeus katsoi, että Verohallinto oli voinut hylätä tietopyynnöt.
Hallinto-oikeuden omaksuman kannan vaikutus esimerkiksi verovuoden 2020 vastustamispyyntöjen määrään on vielä tätä kirjoitettaessa avoin. Huomioitavana asiana nyt annettujen ratkaisujen osalta on se, että vastustamispyynnön tekemisen myötä verovelvollisella on korostunut riski joutua huomion kohteeksi verotietoja julkaistaessa, kun tietojen luovuttamista vastustaneen verovelvollisen henkilöllisyys voidaan luovuttaa tiedotusvälineille. Mikäli vastustamispyyntö on tehty esimerkiksi omaan tai läheisen turvallisuuteen vedoten, voidaan ajatella, että vastustamispyyntö voi vaikuttaa tältä osin jopa negatiivisesti.