Palkitsemisjärjestelyjä koskevia muutoksia

Laki paljon puhutusta henkilöstöantisääntelystä on vihdoin säädetty. Tämän lisäksi aiemmin tehdyt muutokset työpanososinkojen ja työsuhdeoptioiden sivukulukohteluun astuvat voimaan.

Henkilöstöantia koskevat säännökset voimaan

Työnantajayhtiö voi vuoden 2021 alusta kohdentaa henkilöstöannin työntekijöidensä enemmistölle osakkeiden (mm. pääomasijoituksilla, osingoilla ja pääomanpalautuksella oikaistulla) matemaattisella arvolla siten, ettei työntekijöille aiheudu annista tuloveroseuraamuksia vaikka merkintähinta alittaisi osakkeen käyvän arvon. Nykyisellään yli 10 %:n alennus etenkin listaamattomien yhtiöiden kohdalla tulkinnanvaraisesta käyvästä arvosta on johtanut ansiotuloverotukseen osakkeita merkinneiden työntekijöiden verotuksessa, vaikka osakkeita olisi annettukin henkilöstön enemmistölle.

Uuden henkilöstöantisäännöksen keskeisiä piirteitä ja rajoitteita ovat etenkin seuraavat tekijät:

  • Säännös soveltuu vain elinkeinotoimintaa harjoittavan listaamattoman työnantajayhtiön osakeantiin. Etua ei siis voi ulottaa esimerkiksi muiden konserniyhtiöiden työntekijöihin;
  • Edun on oltava henkilöstön enemmistön käytössä. Edun määrän voi porrastaa esimerkiksi bruttopalkan mukaan – on kuitenkin vielä epäselvää, kuinka suuret allokaatioerot käytännössä enimmillään sallitaan esimerkiksi eri työntekijäryhmien välillä; ja
  • Edun ulkopuolelle on rajattu yhtiöstä yli 10 % suoraan tai välillisesti yksin tai perheensä kanssa omistavat henkilöt sekä hallituksen jäsenet siltä osin kuin hallituksen jäsenet eivät ole myös työsuhteessa osakeannin toteuttavaan yhtiöön.

Uusi säännös voi muodostua olennaiseksi ja käteväksi lisätyökaluksi työntekijöiden palkitsemiseen. Laki on jo ennen voimaantuloaan joulukuussa 2020 herättänyt paljon keskustelua, ja olemme jo päässeet suunnittelemaan muutosta hyödyntäviä kannustinjärjestelyjä käytännössä.

Muutoksia työpanososinkojen ja työsuhdeoptioiden sivukuluihin

Työpanosingot tulevat vuodesta 2021 lähtien työeläkemaksun (ei YEL-/MYEL-vakuutetuilla), työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun piiriin. Muutos heikentää edelleen työpanososingon edullisuutta palkitsemismuotona ja palkitsemisjärjestelmiä voi olla tältä osin tarvetta arvioida uudelleen.

Työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu ei ole edelleenkään vuodesta 2021 eteenpäin lähtökohtaisesti työttömyysvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja eläkemaksujen perusteena olevaa palkkaa. Lainmuutoksen vuoksi työsuhdeoptiosta muodostuu kuitenkin vuodesta 2021 lähtien työttömyysvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja eläkemaksujen perusteena olevaa etua, jos optiolla merkittävän osakkeen sovittu merkintähinta alittaa olennaisesti osakkeen käyvän arvon option antamishetkellä (sovittu merkintähinta alle 50 % option antamishetken käyvästä arvosta) ja työsuhdeoptio käytetään vuoden kuluessa työsuhdeoption antamisesta.

Ajankohtaista

Lue lisää
Vuonna 2023 hyväksytty uusi rakentamislaki on herättänyt paljon keskustelua keskeisistä vastuukysymyksistä ja sopimuskäytänteistä rakennushankkeissa. Petteri Orpon hallituksen esittämässä korjaussarjassa pyritään selkeyttämään vastuunjakoa eri osapuolten välillä.

Onnistuuko uuden rakentamislain korjaussarja tavoitteessaan?

helmik. 28 2024

Lue lisää

Tekoälyn kouluttaminen ja tekijänoikeus: miten uusi tekijänoikeuslaki suhtautuu tekoälysovellusten kouluttamiseen tekijänoikeuksin suojatuilla teoksilla?

toukok. 08 2023

Lue lisää

Ulkomaisten sijoitusrahastojen verotus – Onko Suomen verotuskäytäntö viimeinkin linjassa pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa?

huhtik. 05 2023

Lue lisää