Koronapandemian vaikutus kansainvälisen työskentelyn verotukseen

 Sami Tuominen, Matias Vikström

09-2020

Keväällä 2020 alkanut koronaviruspandemia on vaikuttanut lähes kaikkien yritysten toimintaan ainakin jollain tavalla. Verotuksen osalta vaikutusta on erityisesti sellaisiin yrityksiin, joiden toiminta on valtioiden rajat ylittävää. Tällaiset yritykset ovat joutuneet miettimään tavallisesta poikkeavia ratkaisuja muun muassa siihen, miten työkomennuksella olevien työntekijöiden työskentely järjestetään matkustusrajoitusten ollessa voimassa.

Suomesta ulkomaan työkomennukselle lähetetyn työntekijän kannalta on merkityksellistä muun muassa se, miten esimerkiksi alunperin suunnitellusta poikkeavaa ja pitkittynyttä Suomessa oleskelua sekä täältä käsin työskentelyä arvioidaan määriteltäessä sitä, onko ulkomaankomennuksen ajalta saatu palkka tai muu korvaus Suomessa verotettavaa tuloa. Koronapandemian vaikutus voi myös näkyä henkilön verovelvollisuusstatuksen määrittämisessä yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden välillä, kuin myös verosopimusten kotipaikkamääräysten lopputuloksessa.

Verohallinto on antanut 3.2.2020 kannanoton koskien koronapandemiaa pakottavana syynä kuuden kuukauden säännön Suomessa oleskelun päivämääristä poikkeamiseen. Uusin versio kyseisestä ohjeesta on annettu 20.3.2020, ja sen mukaan koronaviruspandemian vuoksi pitkittynyt Suomessa oleskelu ei tietyin edellytyksin vaikuta kuuden kuukauden säännön ns. Suomi-päivien laskemiseen. Pandemian luonne pakottavana syynä on varsin selkeä ottaen huomioon lain sanamuodon, mutta samanaikaisesti on huomattava, että esimerkiksi työn jatkamisella Suomessa voi olla merkittävääkin vaikutusta siihen, mikä osa työntekijän palkasta verotetaan Suomessa ja mikä osa taas alun perin suunnitellussa työskentelyvaltiossa. Työnantajan on tärkeä reagoida hyvissä ajoin poikkeustilanteeseen, sillä ulkomaan komennuksen keskeytymisellä voi olla vaikutusta esimerkiksi ennakonpidätysten ja työnantajavelvoitteiden kohdistamiseen oikeaan valtioon.

Mikäli oleskelu Suomessa tai jossain toisessa valtiossa on pitkittynyt merkittävästi, voi riskinä olla myös tämän oleskelun vaikutus verovelvollisuusstatuksen tai verosopimuksen mukaisen asuinpaikkakysymyksen arviointiin. OECD on keväällä kehottanut suhtautumaan pidättyvästi koronapandemian johdosta muuttuneeseen oleskeluvaltioon, mutta toistaiseksi Verohallinto ei ole julkaissut kannanottoa tähän liittyen. On myös syytä huomioida, että toistaiseksi kysymykset yritysten asuinvaltioista sekä kiinteiden toimipaikkojen muodostumisesta koronapandemian johdosta ovat ainakin jossain määrin avoimia.

Koronapandemian vaikutus on syytä huomioida kaikessa sellaisessa yritystoiminnassa, jossa on kansainvälinen liityntä. Olemme selvitelleet em. asioita kevään ja kesän aikana ja avustamme mielellämme näihin asioihin liittyvissä kysymyksissä.