DAC6-raportointi on alkanut - se velvoittaa kansainvälisiä toimintoja harjoittavia yrityksiä - sanktioiden uhalla

 Sami Tuominen, Matias Vikström, Ville Alahuhta

11-2020

Tavoitteena tunnistaa ilmiöt, jotka voivat johtaa verojen välttämiseen

1.1.2020 voimaan tullut laki raportoitavista järjestelyistä verotuksen alalla pohjautuu ns. DAC6 -direktiiviin (6th Amendment of the Directive on Administrative Cooperation). Sääntely tähtää EU:n jäsenvaltioiden veroviranomaisten tiedonsaannin parantamiseen rajat ylittävien järjestelyiden tai transaktioiden osalta silloin, kun kyseiset toimet saattavat sisältää veron kiertämistä tai välttämistä.  Koska järjestelyiden raportoitavuuden edellytyksenä on muun muassa niiden rajat ylittävä luonne, puhtaasti kotimaisia järjestelyitä ei tarvitse raportoida Suomeen.

Kansainvälisen elementin edellyttäminen järjestelyltä raportointivelvollisuuden syntymiseksi on eräs ilmentymä sääntelyn perimmäisestä ideasta: Kerätä dataa aggressiiviseen verosuunnitteluun ja verojen välttelyyn liittyvistä ilmiöistä kuten siitä, minne ja miten yritysten varallisuutta tai voittoja siirretään. EU-valtioiden veroviranomaiset voivat hyödyntää näin kerättyä dataa esimerkiksi arvioidessaan sitä, miten verolainsäädäntöä tulee kehittää ja millaisiin järjestelyihin verojärjestelmien tulee vastata edellä mainittujen ilmiöiden rajoittamiseksi. Sen sijaan kysymys siitä, voidaanko raportointivelvollisuutta hyödyntää yksittäisen verovelvollisen toimintaan puuttumiseksi, on vielä avoinna.

Raportointivelvolliset ja sanktiot

Laissa raportointivelvollisuus kohdistuu ensisijaisesti palvelun tarjoajaan eli käytännössä tahoon, joka suunnittelee järjestelyä tai avustaa sen toteutuksessa. Esimerkiksi tilintarkastusyhteisöt, konsulttitalot, tilitoimistot, pankit ja jopa asianajotoimistot voivat kaikki olla raportointivelvollisia. Verovelvollinen voi olla itse raportointivelvollinen silloin, kun järjestelyyn ei liity palvelun tarjoajaa kuten myös silloin, kun palvelun tarjoaja on estynyt raportoimasta lain suoman poikkeuksen nojalla.

Raportointivelvollisuus on sanktioitu Suomessa maksimissaan 15 000 euron laiminlyöntimaksulla. Laiminlyöntimaksut vaihtelevat eri EU-maissa, ja esimerkiksi Puolassa kyseeseen voi tulla miljoonien eurojen sanktio. Yritysten onkin syytä keskustella omien yhteistyökumppaneidensa kanssa raportointivelvollisuuden täyttämiseen liittyvistä yksityiskohdista välttääkseen tilanteet, joissa laiminlyöntimaksuja voidaan määrätä Suomessa tai kansainvälisen konsernin tasolla jopa useassa eri maassa.

Raportoitavat järjestelyt

Laissa ei eksplisiittisesti määritellä raportoitavaa järjestelyä, vaan raportointivelvollisuus määräytyy laissa olevien tunnusmerkkien kautta. Edellä mainittuja tunnusmerkkejä on kahdenlaisia, joista ensimmäiseen ryhmään kuuluvat järjestelyt edellyttävät rajat ylittävän luonteen lisäksi sitä, että järjestelystä on saatavilla merkittävää verohyötyä. Toinen tunnusmerkkien kategoria taas ei edellytä merkittävää verohyötyä, joten raportointi tulee tehdä jo tunnusmerkin täyttymisen myötä. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvat esimerkiksi siirtohinnoittelua koskeva tunnusmerkistö, joten erityisesti kansainvälisten konsernien on syytä perehtyä DAC6-sääntelyyn. Konkreettisena esimerkkinä aineettomien omaisuuserien myynti tai lisensointi ovat herättäneet pohdintaa neuvonantajien keskuudessa.

Lopuksi

Koska DAC6 ja sen mukanaan tuomat raportointivelvoitteet ovat tulleet jäädäkseen, Bird & Birdin kansainvälinen veropraktiikka avustaa toimijoita Suomessa ja muissa Euroopan maissa tunnistamaan ja raportoimaan DAC6-järjestelyt oikeaoppisesti.

Koronapandemiasta huolimatta järjestämme pienryhmäkoulutuksia DAC6:een liittyen. Ota yhteyttä ja kysy lisää, kolmessa vartissa opit tunnistamaan raportoitavat tilanteet sekä implementoimaan yritykseesi turvallisen toimintamallin.