KHO:lta merkittäviä linjauksia varainsiirtoverotukseen liittyen

 Sami Tuominen, Antti Paloniemi

11-2019

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut syksyllä 2019 kolme merkittävää ratkaisua varainsiirtoveron perusteesta. Nämä ratkaisut supistavat varainsiirtoveropohjan määrittelyä viime vuosien linjaan nähden.

Ratkaisussa KHO:2019:121 oli kyse siitä, tuleeko liikeosakkeiden kaupan yhteydessä ostetut myyjän kohdeyhtiöltä olevat osakaslainasaatavat lukea veron perusteeseen. KHO katsoi, ettei kyse ollut arvopaperin luovutuksesta maksettavasta vastikkeesta eikä varainsiirtoverolaissa tarkoitettu luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä suoritus. Saatavien ostamista ei siten voitu pitää suoritusvelvoitteen vastattavaksi ottamisena, eikä niitä tullut lukea veron perusteeseen.

Ratkaisussa KHO:2019:122 otettiin kantaa siihen, vaikuttaako urakkasopimus varainsiirtoveroon. Tapauksessa oli kyse asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutuksesta tilanteessa, jossa luovuttaja oli ennen osakekauppaa tehnyt kohdeyhtiön kanssa urakkasopimuksen ja sopinut pankin kanssa urakkasaamisen rahoittamisesta. Ostaja oli puolestaan sitoutunut kohdeyhtiön kanssa vastaamaan urakkaeristä urakoitsijalle ja urakoitsijaa rahoittavalle pankille. KHO katsoi, ettei vastikkeeseen voida lukea sellaisia kohdeyhtiön tulevia velkoja, joiden lopullinen syntyminen edellyttää toisen osapuolen myöhempää vastasuoritusta tai muuta vastaavaa perustetta. Näin ollen kun urakkavelkaa ei omistuksen siirtymishetkellä ollut, ei sitä ollut luettava vastikkeeseen.

Ratkaisussa KHO:2019:136 käsiteltiin sitä, tuliko tavallisen kiinteistöosakeyhtiön pankkilaina, jonka maksamisen ostaja otti kauppakirjassa vastattavakseen, lukea varainsiirtoveron perusteeseen. KHO katsoi, että koska kohdeyhtiö oli vakavarainen ja olisi näin ollen suoriutunut lainasta sille kertyvillä vuokratuloilla ja kohdeyhtiön yhtiöjärjestys ei sisältänyt määräystä, jonka mukaan sen osakkeenomistajat maksaisivat yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta eikä asiassa esitetty osakassopimusta, osakkeenomistajan päätöstä tai muuta vastaavaa sopimusta tai sitoumusta, jolla kohdeyhtiön osakkeenomistaja olisi ollut velvoitettu maksamaan kohdeyhtiölle yhtiövastikkeen kaltaisia eriä pankin myöntämän lainan hoitamiseksi, ei lainaa ollut luettava varainsiirtoveron perusteeseen.

Lisäksi KHO on tiukentanut linjaansa ratkaisussa KHO:2019:135. Ratkaisussa oli kyse tilanteesta, jossa keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet myytiin niin, että kohdeyhtiön lainat maksettiin kaupan yhteydessä pois. KHO:n arvioidessa sitä, oliko yhtiölainaosuus kohdistunut luovutushetkellä ostettuihin osakkeisiin, se katsoi riittäväksi, että kohdeyhtiö oli perinyt ja sen ainoa osakkeenomistaja maksanut erillistä pääomavastiketta kyseiseen yhtiölainaan kohdistuvien rahoituskulujen kattamiseksi ja näin ollen yhtiölaina oli luettava varainsiirtoveron perusteeseen. Kohdeyhtiön yhtiökokouksen tai hallituksen nimenomainen päätös ei siis ollut KHO:n mukaan yhtiölainaosuuden kohdistamiseksi välttämätön.

Mikäli yrityksenne on tehnyt varainsiirtoveron alaisia kauppoja, joissa veron perusteeseen on luettu erikseen luovutettuja lainasaatavia, kolmansille osapuolille maksettuja lainoja tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön osakkeita luovutettaessa urakkasaatavia, annettujen ratkaisujen perusteella voi olla mahdollista hakea maksettuja varainsiirtoveroja takaisin. Tämän vuoden puolella palautusta voi hakea vielä vuoden 2014 tai sen jälkeen suoritetuista veroista. Avustamme mielellämme aiheettomasti maksettujen verojen hakemisessa takaisin.