Olennaisia muutoksia työoikeuden alalla

27 huhtikuuta 2017

Maisa Nikkola, Nora Jaari-Hakola

Tuotannollistaloudellisiin irtisanomisiin liittyvät ilmoitusvelvollisuudet poistuvat

Nykyisen hallituksen tavoitteena on helpottaa yritysten toimintaa vähentämällä niiden hallinnollista taakkaa. Hallitusohjelman tavoitteiden myötä työnantajien työsopimuslain mukaiset irtisanomisiin liittyvät ilmoitusvelvollisuudet poistuvat. Työnantajalla ei siten ole enää 1.5.2017 alkaen velvollisuutta ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tehdyistä irtisanomisista. Tämä velvollisuus on koskenut tilanteita, joissa irtisanottavia työntekijöitä on ollut vähintään kymmenen. Muutoksen seurauksena työnantajan ei myöskään enää tarvitse tiedottaa työntekijälle tämän oikeudesta työllistymissuunnitelmaan.
Ilmoitusvelvollisuuksista on aiemmin säädetty työsopimuslain 9 luvun 3 a ja 3 b §:ssä. Nämä lainkohdat kuitenkin poistetaan lainsäädännöstä. Muutos on voimassa 1.5.2017 alkaen. Edellä mainituista muutoksista huolimatta työnantajan tulee edelleen tehdä yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 48 §:n mukainen ilmoitus.

Työnantajalle oikeus hakea korvausta perhevapaakustannuksista

Sairausvakuutuslakiin tehtävän muutoksen myötä naispuolisen työntekijän työnantaja voi nyt saada verovapaan 2 500 euron suuruisen kertakorvauksen sille vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista. Oikeus perhevapaakustannusten korvaukseen on uusi, ja korvausta haetaan Kelasta. Muutoksen taustalla on naisten tasa-arvon edistäminen työelämässä ja heidän työllistymisensä parantaminen. Lisäksi lainsäätäjän tavoitteena on ollut tasata vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia.

Työnantaja voi saada korvauksen, jos se on maksanut palkkaa työntekijälle äitiysrahakauden tai adoptiovanhemman kohdalla vanhempainrahakauden aikana vähintään yhdeltä kuukaudelta. Korvausta voi siis hakea vasta kuukauden jälkeen. Lisäksi korvauksen saamisen edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysvapaan alkua ja että työntekijän työsopimus on ollut voimassa vähintään vuoden. Vuoden minimikeston vaatimus voi täyttyä myös silloin, kun ajanjakso koostuu kahdesta tai useammasta peräkkäisestä määräaikaisesta työsopimuksesta. Myös osa-aikaisten työntekijän työnantajalla voi olla oikeus korvaukseen, jos työntekijän työaika on äitiysvapaan alkaessa ollut vähintään 80 % alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Työnantajan oikeus korvaukseen on raskaus- tai adoptiokohtainen.

Muutos on tullut voimaan 1.4.2017 alkaen. Työnantajalla on oikeus kertakorvaukseen, jos työntekijän äitiysrahakauden ensimmäinen päivä on ollut 1.4.2017 tai sen jälkeen.

Lähetettyjä työntekijöitä koskeva ilmoitusvelvollisuus voimaan alustavasti 1.9.2017 alkaen

Lähetettyjä työntekijöitä koskeva työnantajan uusi ilmoitusvelvollisuus tulee alustavasti voimaan 1.9.2017 alkaen. Lähettävän yrityksen on jatkossa tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle työntekijöiden lähettämisestä ennen kuin lähetetyt työntekijät aloittavat työnteon Suomessa. Laki työntekijöiden lähettämisestä on ilmoitusvelvollisuutta lukuun ottamatta jo voimassa. Ilmoitusvelvollisuutta koskeva 7 § tulee voimaan vasta myöhemmin, koska sen voimaantulo on edellyttänyt muutosten tekemistä työsuojeluviranomaisten tietojärjestelmiin.

Ilmoitusvelvollisuuden voimaantulon ajankohtaa ei ole vielä lopullisesti vahvistettu. Arvioitu voimaantuloajankohta on vireillä olevan hallituksen esityksen (HE 34/2017) mukaan 1.9.2017.