Korkeimmalta oikeudelta linjaus koskien suorittamatta jääneen veron määritystä

06 marraskuuta 2017

Sami Tuominen, Mikko Laapas

Korkein oikeus on 26.10.2017 antamassa törkeää veropetosta koskevassa ratkaisussa KKO:2017:75 ottanut kantaa vältetyn veron määrän laskemiseen. Kyseisessä tapauksessa vastaajan syyksi oli luettu törkeänä veropetoksena muun muassa se, että hän oli yhtiön ainoana hallituksen jäsenenä toimiessaan laiminlyönyt ilmoittaa yhtiön maksamat palkat ja toimittaa ennakonpidätykset maksetuista palkoista, minkä vuoksi veroa oli jäänyt määräämättä. Verohallinto oli määrittänyt suorittamatta jääneiden ennakonpidätysten määrän arvioimalla, käyttäen ennakonpidätysprosenttina 40 %.

Korkeimman oikeuden mukaan myös arviomaksuunpanossa on pyrittävä noudattamaan ennakkoperinnän vastaavuusperiaatetta niin, että maksuunpantava määrä vastaisi mahdollisimman hyvin saamatta jääneen veron määrää. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden päätöstä, jossa maksamatta jääneen veron määrää oli alennettu vastaamaan X Oy:n toimialalla yleisesti käytettävää 25 prosentin ennakonpidätystä.

Korkein oikeus on siten vahvistanut oikeaksi näkemyksen siitä, että suorittamatta jääneen veron määrän (ja vastaavasti sen perusteella määritettävän rangaistuksen) tulee perustua siihen määrään, joka on tosiasiallisesti jäänyt suorittamatta valtiolle. Olemme ajaneet nyt korkeimman oikeuden vahvistamaa vastaavaa näkemystä myös hoitamissamme yksityishenkilöiden oma-aloitteisissa verotuksen oikaisutapauksissa (ns. Voluntary Disclosure) ja niitä seuranneissa epäillyissä veropetostutkinnoissa.