Julkisia hankintoja koskeva laki astui voimaan vuoden alussa

Julkisia hankintoja koskeva laki muuttui vuoden 2017 alussa. Hankintalain uudistus on reilusti myöhässä, sillä vuonna 2014 annetun EU:n direktiivin mukaan uudet säännöt olisi pitänyt saattaa voimaan 18.4.2016 mennessä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, joten tuosta lähtien Suomessa sovellettiin hankintadirektiiviä suoraan, eli vanhan lain sääntöjen ohessa. Hankintalain ohessa uudistuu myös ns. erityisaloja koskeva hankintalaki, jolla säännellään vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintoja.

Hankintalain uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa hankintamenettelyjä sekä lisätä tehokkuutta, laatua, kasvua, innovaatioita, kilpailua ja kestävää kehitystä.  Hankintasääntely ei jatkossakaan määritä sitä, mitä hankintayksiköt saavat ostaa. Sen sijaan laki määrittelee ostamisprosessin hyvinkin tarkasti.

Niinsanottu kansallinen kynnysarvo kaksinkertaistuu, eli jatkossa kilpailutus on tehtävä yli 60.000 euron arvoisista julkisista hankinnoista, mutta tähän on kuitenkin useita poikkeuksia.

Merkittävimpiä uudistuksia ovat mm. hankintamenettelyjen sähköistäminen,  tarjousaikojen lyhentäminen, yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan käyttö tarjoajan soveltuvuutta koskevissa selvityksissä, hankintojen jakaminen pienempiin osiin pk-yritysten aseman edistämiseksi, hankintayksikön vapauden kasvaminen kansallisissa hankinnoissa, tarjoajien poissulkuperusteiden uudistaminen ja tarjoajien mahdollisuus poissulkuperusteista "puhdistautumiseen".

Suuri osa uudistuksista pohjautuu oikeuskäytäntöön. Aiemmin laissa ei ole ollut säännöksiä esimerkiksi sopimusmuutosten tekemisestä. Jatkossa pääsääntönä on, että olennaiset sopimusmuutokset ovat sopimuskaudella kiellettyjä, eli ne edellyttävät uutta kilpailutusta ja antavat hankintayksikölle mahdollisuuden sopimuksen irtisanomiseen.  Mahdollisia suorahankintoja valvomaan tulee uusi valvontaviranomainen, eli Kilpailu- ja Kuluttajavirasto (KKV). "Sekä hankintayksiköiden että tarjoajien kannattaakin olla tarkkana tarjouspyyntöön liitettävää sopimusmallia valmisteltaessa ja kommentoitaessa, koska sopimuksen tulee sisältää mm. erittäin tarkat hinnankorotuslausekkeet, jotta muutokset ylipäätään ovat sopimuskaudella mahdollisia", kommentoi Bird & Birdin lakimies Outi Jousi.

Hankintayksiköille tulee mahdollisuus hankkia innovatiivisia tuotteita tai palveluja useammallakin menettelyllä. Täysin uusi innovaatiohankintaa koskeva sääntely on käytettävissä silloin, kun markkinoilla olevilla ratkaisuilla ei voida täyttää hankintayksikön tarpeita. Innovaatioita voidaan hankkia myös neuvottelumenettelyllä, koska jatkossa neuvottelumenettelyn käyttö on laillista myös innovaatioperusteella. Muutoin neuvottelumenettelyn sääntely tiukkenee, eikä jatkossa ole enää sallittua neuvotella hankintayksikön vähimmäisvaatimuksista tai vertailuperusteista edes monimutkaisessa hankinnassa. Tarjoajien kannattaakin osallistua kilpailutuksia edeltäviin markkinavuoropuheluihin aktiivisesti. Markkinavuoropuhelun käyminen on ollut mahdollista tähänkin asti, mutta sen käytön lisäämiseksi sääntely tuodaan nyt lain tasolle. Neuvottelumenettelyssä on kuitenkin jatkossakin mahdollista neuvotella useista sopimusehdoista.

Euroopan Unionin Komissiosta saamamme tiedon mukaan julkisia hankintoja koskeva oikeussuojasääntely ei ole tällä erää sittenkään muuttumassa, joten jatkossakin hankinnoista on mahdollista tehdä oikaisuvaatimuksia sekä valituksia markkinaoikeuteen.