Uusi laki työntekijöiden lähettämisestä tuli voimaan 18.6.2016 ja kumosi vuonna 1999 lähetetyistä työntekijöistä annetun lain. Uuden lain mukanaan tuomat muutokset kannattaa huomioida viipymättä yrityksien HR-prosesseissa. Laki tuo mukanaan uusia toimintamalleja ja käytäntöjä, kuten ennakkoilmoitus, tilaajan velvollisuus avustaa, rakennuttajan ja pääurakoitsijan vastuu sekä uusi seuraamusjärjestelmä.
Uuden lain tavoitteena on varmistaa, että lähettävät yritykset noudattavat Suomessa Suomen työehtoja ja työoloja, ja sillä pantiin kansallisesti täytäntöön täytäntöönpanodirektiivin edellyttämät muutokset. Lain tarkoituksena on edistää Suomessa toimivien yritysten tasavertaista kilpailuasemaa ja kilpailukykyä.
Uusi laki sisältää säännökset Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehdoista, lähettävän yrityksen velvollisuuksista, tilaajan velvollisuuksista, työsuojeluviranomaisten yhteistyöstä ja toimivaltuuksista sekä taloudellisten hallinnollisten seuraamusten ja sakkojen valtioiden rajat ylittävästä täytäntöönpanosta.
Lain voimaan tullessa lähetettyinä oleviin työntekijöihin sovelletaan vain uuden lain viranomaisten tehtäviä ja tiedonsaantioikeuksia sekä valtioiden rajat ylittävää hallinnollista yhteistyötä koskevia säännöksiä. Muilta osin heihin sovelletaan vielä vanhan lain säännöksiä.
Mikä muuttui?
Yleistä
Vanhan lain säännökset siirrettiin keskeisiltä osin uuteen lakiin. Lähetettyjen työntekijöiden työehdot pysyvät siis ennallaan, ts. heihin sovelletaan Suomessa työsuhteeseen liittyviä säännöksiä ja työehtosopimusten määräyksiä, mikäli ne ovat työntekijän kannalta parempia. Uuden lain soveltamisala on kuitenkin laajempi, sillä sitä sovelletaan myös julkisissa hankinnoissa.
Yhdenmukaistukset
Uuden lain käsitteistöä yhdenmukaistettiin vastaamaan tilaajavastuusääntelyä. Uudessa laissa tilaajalla tarkoitetaan kuitenkin laajemmin kaikkia toimijoita, jotka ostavat lähettävältä yritykseltä palveluita. Vanhassa laissa oli myös useita kynnysaikoja, jotka erosivat toisistaan. Uudella lailla kyseisiä kynnysaikoja osittain yhdenmukaistettiin.
Ilmoitusmenettely
Uudessa laissa säädetään ilmoitusmenettelystä työntekijöiden lähettämisen yhteydessä. Tämän seurauksena osa vanhan lain tietojenantamisvelvollisuuksista voitiin poistaa. Pääsääntöisesti kaikkien työntekijöitä Suomeen lähettävien yritysten olisi jatkossa tehtävä työsuojeluviranomaiselle ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä. Ilmoituksen tulisi sisältää muun muassa lähettävän yrityksen, tilaajan, lähettävän yrityksen Suomen edustajan yksilöintitiedot ja yhteystiedot sekä työntekijöiden lähettämisen alkamispäivä että ennakoitu kesto, työntekopaikka ja toimiala, jolla lähetetty työntekijä tulee työskentelemään.
Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä tehtäisiin sähköisessä järjestelmässä, mikä vähentäisi yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Ilmoitusta koskevan sääntelyn voimaantulosta säädetään kuitenkin erikseen. Sen arvioidaan tulevan voimaan ensi vuoden aikana.
Valvonnan tehostaminen
Lähettävällä yrityksellä on velvollisuus toimittaa työsuojeluviranomaiselle suomen, ruotsin tai englannin kielen käännöksiä asiakirjoista, joista käy ilmi lähettävän yrityksen yksilöintitiedot ja tiedot vastuuhenkilöistä lähettävän yrityksen sijoittautumisvaltiossa, lähetetyn työntekijän yksilöintitiedot, selvitys lähetetyn työntekijän työsopimukseen sovellettavista työehdoista tai selvitys lähetetyn työntekijän työnteko-oikeuden perusteesta.
Lisäksi, mikäli lähetetyn työntekijän lähetettynä olo kestää yli kymmenen työpäivää, lähettävän yrityksen tulee pitää saatavilla Suomessa lähetetyn työntekijän työskentelyä Suomessa koskeva työaikakirjanpito, palkkalaskelma ja rahoituslaitoksen antama tosite maksetuista palkoista.
Tilaajalla on vuorostaan velvollisuus auttaa työsuojeluviranomaista tavoittamaan lähettäneen yrityksen edustaja, silloin kun viranomainen ei itse tavoita kyseistä edustajaa. Näin ollen tilaajan on pyydettävä lähettävältä yritykseltä tieto siitä, missä ja miten kyseinen edustaja voidaan tavoittaa, ja annettava tämä saamansa tieto työsuojeluviranomaiselle.
Uudella lailla tehostetaan myös valvontaa lisäämällä jäsenvaltioiden viranomaisten välistä valtioiden rajat ylittävää hallinnollista yhteistyötä. Hallinnollisten seuraamusten ja sakkojen valtioiden rajat ylittävällä täytäntöönpanolla on tarkoitus tehostaa lähetettyjen työn-tekijöiden työehtojen toteutumisen valvontaa. Jatkossa Suomessa saatu maksu voidaan siis periä lähettävältä yritykseltä toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.
Seuraamukset
Seuraamusjärjestelmä muutettiin kokonaisuudessaan siten, että lähettävän yrityksen edustaja ei ole enää henkilökohtaisessa vastuussa lähettävän yrityksen mahdollisista laiminlyönneistä. Vanhan lain rikosvastuuta koskevat säännökset korvattiin hallinnollisella laiminlyöntimaksulla, joka voi aiheuttaa kustannuksia lain velvoitteita rikkoville lähettäville yrityksille, tilaajille, rakennuttajille ja pääurakoitsijoille.
Lähettävälle yritykselle voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, mikäli se ei ole tehnyt ilmoitusta työntekijöiden lähettämisestä tai on tehnyt sen puutteellisesti taikka jos se ei ole asettanut edustajaa tai pitänyt Suomessa saatavilla laissa yksilöityjä tietoja ja selvityksiä. Tilaajalle voidaan vuorostaan määrätä laiminlyöntimaksu, jos tämä ei työsuojelu-viranomaisen pyynnöstä huolimatta avusta viranomaista lähettäneen yrityksen edustajan tavoittamisessa.
Jos lähetetylle työntekijälle ei ole maksettu vähimmäispalkkaa ja hän on ilmoittanut tästä rakennusalan työssä rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle, on heillä erityinen velvollisuus selvittää lähetettyjen työntekijöiden maksamattomia palkkoja, ts. välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys palkasta. Mikäli selvitystä ei pyydetä ilmoituksesta huolimatta tai pyynnöstä huolimatta sitä ei toimiteta työsuojeluviranomaiselle, voidaan tässäkin tapauksessa määrätä laiminlyöntimaksu.
Työsuojeluviranomainen määrää laiminlyöntimaksun ja asettaa maksun suorittamiselle määräajan. Maksettavaksi määrättävä laiminlyöntimaksu on vähintään 1 000 euroa ja enintään 10 000 euroa, huomioiden laiminlyönnin laatu, laajuus ja toistuvuus. Jos samalla kertaa määrättäisiin laiminlyöntimaksu kahdesta tai useammasta laiminlyönnistä, määrätään laiminlyönneistä yhteinen maksu, joka on enintään edellä mainittu 10 000 euroa.
Lisätietoja: asianajaja, osakas Maisa Nikkola
