Ajankohtaista työoikeudessa - huhtikuu 2014

03 huhtikuuta 2014

Maisa Nikkola, Tomi Luukkainen

1. TYÖNANTAJAN ON SELVITETTÄVÄ TYÖAIKOJEN HAITAT JA VAARAT TYÖPÄIVÄN ULKOPUOLELLAKIN

Työnantajan on työturvallisuuslain (738/2002) 10 §:n muutoksen myötä tullut 1.6.2013 lukien selvittää työaikojen kuormittavuus myös varsinaisen työajan ulkopuolella.

Haittojen ja vaarojen selvittämisvelvollisuus koskee muun ohessa aikaa, jonka työntekijä käyttää matkustamiseen, vaikka sitä ei pääsääntöisesti lasketakaan työaikaan. Selvitysvelvollisuus koskee lisäksi mahdollista kuormittumista säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvasta sähköposteihin ja puheluihin vastaamisesta, jota työntekijältä edellytetään.

Laissa asetettu velvollisuus korostaa työnantajan vastuuta ja johtaa siihen, että työnantajan kannattaa miettiä entistä huolellisemmin omia toimintamallejaan. Lainmuutoksen myötä kannattaa viimeistään tarkastaa, ovatko omat kehityskeskustelumallit tai työsuojelun toimintasuunnitelmat työssä jaksamisen seurannan osalta ajan tasalla. Myös muuten asiaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

2. LOMALLA SAIRASTUMINEN VOI JATKOSSA SIIRTÄÄ VUOSILOMAA

Lakisääteisen vuosilomansa aikana sairastunut työntekijä voi pyytää vuosiloman siirtämistä sairastumisen, synnytyksen tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden kestolla. Oikeus perustuu vuosilomalain (162/2005) 25 §:n muutokseen. Työkyvyttömyyden on oltava sairausajan palkan maksuun oikeuttavaa, ja työnantaja voi pyytää työntekijältä lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestä.

Siirto-oikeus koskee ainoastaan lakisääteistä vuosilomaa, ei tämän määrän (24 tai 30 päivää) ylittäviä lomapäiviä. Näiden osalta on mahdollista poiketa siirto-oikeudesta työehtosopimuksella.

Karenssin poistuminen tulee voimaan työehtosopimusten voimassaolosta riippuen ja sitä on sovellettu aikaisintaan 1.10.2013 lukien.

3. TYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSEN AJALTA VEROVÄHENNYSTÄ PALKKAKUSTANNUKSISTA

Työnantajalla on edellytysten täyttyessä oikeus verovuodesta 2014 lukien tehdä työntekijöiden todellisten koulutuskustannuksen lisäksi laskennallinen lisävähennys. Laskennallinen vähennys on noin 50 % keskimääräisestä palkkakustannuksesta koulutuspäivien ajalta. Vähennys on tehtävä vähintään yhden päivän (6 tuntia) ajalta, ei tätä lyhyemmältä ajanjaksolta, ja sen enimmäismäärä on kolme (3) koulutuspäivää työntekijää kohden vuodessa.

Vähennysoikeus edellyttää, että työnantaja on laatinut yhteistoimintalain mukaisen koulutussuunnitelman, riippumatta työnantajan henkilöstön määrästä. Vähennysoikeus koskee vain työnantajaan suoraan työsuhteessa olevien työntekijöiden koulutusajan palkkakustannuksia. Työnantajan on lisäksi esitettävä työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys vähennyksen saadakseen.

AJANKOHTAISTA OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIMESTA

1. ÄIDILLÄ ON UUDEN RASKAUDEN JOHDOSTA OIKEUS TOISEEN PALKALLISEEN ÄITIYSVAPAASEEN SUORAAN ENSIMMÄISEN LAPSEN HOITOVAPAALTA

Euroopan Unionin tuomioistuin antoi 13. helmikuuta 2014 ratkaisun (EUT C-512/11 ja C-513/11.), jonka mukaan työehtosopimuksessa oleva määräys, joka rajoittaa ensimmäisen raskauden jälkeiseltä palkattomalta hoitovapaalta siirtymistä uuden raskauden johdosta suoraan palkalliselle äitiysvapaalle, on Unionin oikeuden vastainen.

Äidin ei tarvitse työskennellä vapaiden välissä saadakseen palkallisen äitiysvapaan uuden raskauden johdosta. Tuomioistuin piti asiaan vaikuttavana sitä, että raskaus ei aina ole ennalta-arvattava sillä hetkellä, jolloin päätös palkattomalla vanhempainvapaalle jäämisestä tehdään. Palkallisen äitiysvapaan edellytyksenä ei myöskään voi olla äitiysvapaata edeltävä työskentelyjakso hoitovapaan jälkeen. Koska raskaus ei välttämättä ole ennakoitavissa hoitovapaalle jäämisestä päätettäessä, edellytys saattaisi johtaa palkattoman hoitovapaan käytöstä pidättäytymiseen.

Näin ollen äidillä, joka tulee uudelleen raskaaksi ollessaan palkattomalla vanhempainvapaalla, on oikeus keskeyttää vanhempainvapaansa ja siirtyä suoraan äitiysvapaalle kyseisiä vapaita koskevien säännösten mukaisesti.

Asianajaja, osakas Maisa Nikkola ja asianajaja Tomi Luukkainen, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy

Kirjoitus on julkaistu Bird & Birdin työoikeusasiantuntijoiden blogissa HENRY ry:n sivulla osoitteessa www.henryorg.fi.